Jokaisen työnantajan, myös yhden työntekijän yrityksen, on järjestettävä ennaltaehkäisevä työterveyshuolto ja tehtävä siitä kirjallinen työterveyshuollon sopimus palveluntuottajan kanssa. Tämä artikkeli on tarkoitettu yrittäjälle, HR-vastaavalle tai pienen yrityksen talousvastaavalle, jonka pitää tietää, mitä sopimukseen kirjataan ja miten Kelan korvauksia saa. Hyvin laadittu sopimus pitää kustannukset ennustettavina. Lisäksi Kela palauttaa työnantajalle noin puolet hyväksyttävistä kuluista.
Mitä laki edellyttää työterveyshuollolta
Työterveyshuoltolaki (1383/2001) velvoittaa työnantajan järjestämään työntekijöilleen lakisääteisen, ennaltaehkäisevän työterveyshuollon. Siihen kuuluvat muun muassa työpaikkaselvitys, terveystarkastukset altistumisen perusteella, työkyvyn seuranta ja tuki sekä ensiapuvalmiuteen liittyvä neuvonta.
Sairaanhoito on vapaaehtoinen lisä. Työnantaja päättää itse, tarjoaako se työntekijöilleen yleislääkäritasoisen sairaanhoidon, erikoislääkärikäynnit tai ei sairaanhoitoa lainkaan.
Palvelut voi ostaa yksityiseltä palveluntuottajalta, kuten Terveystalolta, Mehiläiseltä tai Pihlajalinnalta, tai kunnan tai hyvinvointialueen työterveysyksiköltä. Työnantaja voi myös perustaa oman työterveysaseman, mutta se on käytännössä vain suurten organisaatioiden vaihtoehto.
Työterveyshuollon sopimuksen keskeinen sisältö
Kirjallinen sopimus on lakisääteinen vaatimus. Ilman sitä Kela ei maksa korvauksia. Toimiva työterveyshuoltosopimus vastaa ainakin seuraaviin kysymyksiin:
- Osapuolet ja henkilöstö: ketkä työntekijät kuuluvat sopimuksen piiriin, myös määräaikaiset ja osa-aikaiset.
- Palveluiden laajuus: pelkkä lakisääteinen osa vai myös sairaanhoito ja millä tasolla.
- Hinnoittelu: henkilöperusteinen vuosimaksu, käyntikohtaiset hinnat, laboratorio- ja kuvantamiskulut.
- Toimintasuunnitelma ja työpaikkaselvitys: aikataulu ja vastuuhenkilöt.
- Sopimuskausi ja irtisanominen: voimassaolo, irtisanomisaika ja hinnanmuutosten ilmoittaminen.
Kokenut HR-ammattilainen katsoo ensin, miten sairaanhoidon rajaukset on kirjoitettu. Sanamuoto ”yleislääkäritasoinen sairaanhoito” voi tarkoittaa yhdellä palveluntuottajalla, että erikoislääkärin konsultaatio sisältyy hintaan. Toisella se laskutetaan erikseen. Rajaus kannattaa kirjoittaa auki esimerkkien avulla, esimerkiksi näin: ”fysioterapeutin käynnit enintään 5 kertaa vuodessa työntekijää kohden, magneettikuvaus vain työterveyslääkärin lähetteellä”.
Toimintasuunnitelma – sopimuksen käytännön puoli
Pelkkä sopimus ei riitä. Työterveyshuoltolain mukaan työnantajalla on oltava myös kirjallinen toimintasuunnitelma, joka perustuu työpaikkaselvitykseen. Se tarkistetaan vuosittain.
Toimintasuunnitelmassa kuvataan työpaikan riskit, kuten melu, näyttöpäätetyö, yötyö tai kemikaalit, ja niistä johdetut toimenpiteet. Tamperelaisen konepajan suunnitelma näyttää aivan erilaiselta kuin helsinkiläisen ohjelmistotalon, vaikka sopimuspohja olisi sama.
Kelan korvaus edellyttää, että toimintasuunnitelma on olemassa ja ajan tasalla. Puuttuva tai vanhentunut suunnitelma on yksi yleisimmistä syistä, joiden vuoksi korvaushakemus palautetaan täydennettäväksi.
Kelan korvaukset työterveyshuollon sopimuksen perusteella
Kela korvaa työnantajalle osan työterveyshuollon tarpeellisista ja kohtuullisista kustannuksista. Kustannukset jaetaan kahteen korvausluokkaan.
Korvausluokka I kattaa ennaltaehkäisevän toiminnan, ja korvaus on pääsääntöisesti 50 %. Jos työnantaja on sopinut työterveyshuollon kanssa kirjallisesti työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toimintamallista, osa kustannuksista korvataan 60-prosenttisesti.
Korvausluokka II kattaa sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon, ja korvaus on 50 %. Molemmissa luokissa on työntekijäkohtainen vuotuinen enimmäismäärä, jota Kela tarkistaa vuosittain. Tarkista voimassa olevat euromäärät Kelan työnantajasivuilta ennen budjetin laatimista.
Korvausta haetaan tilikausittain jälkikäteen. Hakemus on jätettävä kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Jos tilikausi päättyy 31.12.2026, hakemuksen on oltava Kelassa viimeistään 30.6.2027. Myöhästynyttä hakemusta ei korvata.
Kuvitteellinen esimerkki: 12 hengen yrityksen työterveyskulut ovat vuodessa 9 000 €, joista ennaltaehkäisevän toiminnan osuus on 3 500 € ja sairaanhoidon 5 500 €. Jos kaikki kulut ovat hyväksyttäviä ja enimmäismäärien rajoissa, Kela palauttaa noin 4 500 €. Varhaisen tuen toimintamallilla osuus nousee hieman.
Myytti: pieni yritys voi jättää työterveyshuollon järjestämättä
Moni yrittäjä uskoo, että työterveyshuolto koskee vasta useamman työntekijän yritystä. Näin ei ole. Velvoite syntyy ensimmäisestä työntekijästä, vaikka tämä olisi osa-aikainen tai määräaikainen.
Toinen yleinen harhaluulo on, että sopimukseen on pakko ottaa sairaanhoito. Lakisääteinen vähimmäistaso kattaa vain ennaltaehkäisevän työterveyshuollon. Sairaanhoito on työnantajan vapaaehtoinen etu, josta usein mainitaan erikseen työsuhteen ehdoissa. Lue lisää aiheesta artikkelista työsopimuksen tekeminen ja siihen kirjattavat asiat.
Yksinyrittäjällä ei ole velvollisuutta järjestää työterveyshuoltoa itselleen. YEL-vakuutettu yrittäjä voi kuitenkin liittyä työterveyshuoltoon vapaaehtoisesti, ja hän saa siitäkin Kelan korvauksen.
Yleisimmät virheet sopimusta laadittaessa
Sairaanhoidon laajuus jää epämääräiseksi. Ilmaus ”kattava sairaanhoito” ei kerro, sisältyvätkö siihen esimerkiksi psykologikäynnit tai kuvantaminen. Lasku voi yllättää vuoden lopussa, ja osa kuluista voi jäädä Kelan korvausten ulkopuolelle.
Henkilöstömuutoksia ei päivitetä. Kun yritys kasvaa 8 työntekijästä 20 työntekijään, toimintasuunnitelma ja henkilöstölista jäävät usein vanhoiksi. Kela tarkastelee korvausta toteutuneen henkilöstön ja suunnitelman perusteella, joten aukot näkyvät hakemuksessa.
Varhaisen tuen mallia ei kirjata. Monella työpaikalla on käytännössä toimiva tapa käsitellä sairauspoissaoloja, mutta sitä ei ole sovittu kirjallisesti työterveyshuollon kanssa. Kirjaamaton malli ei oikeuta 60 prosentin korvaukseen.
Myös lakisääteiset ilmoitusvelvollisuudet unohtuvat helposti. Työnantajan on ilmoitettava työterveyshuoltoon viimeistään, kun sairauspoissaolo on kestänyt 30 päivää. Työterveyslääkärin lausunto jäljellä olevasta työkyvystä tarvitaan viimeistään 90 sairauspäivärahapäivän kohdalla.
Sopimuksen muuttaminen ja kilpailuttaminen
Työterveyshuollon sopimukset tehdään yleensä toistaiseksi voimassa oleviksi, ja niiden irtisanomisaika on tyypillisesti 3-6 kuukautta. Palveluntuottajaa vaihdettaessa kannattaa sopia, miten potilastiedot ja työpaikkaselvitykset siirtyvät uudelle tuottajalle. Tiedot eivät siirry automaattisesti.
Jos sairaanhoidon tasoa laajennetaan kesken kauden, muutos kannattaa kirjata erilliseen liitteeseen eikä vain sähköpostiin. Ohjeita löytyy artikkelista sopimuksen muutoksen ja lisäyksen liitteen laatiminen. Kirjallinen liite on selvä todiste siitä, mitä palveluja on sovittu ja mistä alkaen.
UKK
Onko työterveyshuollon sopimus pakollinen, jos yrityksessä on vain yksi työntekijä?
On. Velvoite koskee jokaista työnantajaa, jolla on vähintään yksi työntekijä. Sopimuksen on oltava kirjallinen, ja sen lisäksi tarvitaan toimintasuunnitelma.
Kuinka paljon Kela korvaa työterveyshuollon kustannuksista?
Pääsääntöisesti 50 % hyväksyttävistä kustannuksista molemmissa korvausluokissa. Ennaltaehkäisevässä toiminnassa osa kuluista voidaan korvata 60-prosenttisesti, jos varhaisen tuen toimintamalli on sovittu kirjallisesti. Lisäksi on voimassa vuosittain tarkistettavat työntekijäkohtaiset enimmäismäärät.
Mihin mennessä korvaushakemus on tehtävä?
Kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Kalenterivuoden tilikaudella määräpäivä on 30.6. seuraavana vuonna.
Lopuksi: tarkista kolme asiaa ennen allekirjoitusta
Ennen kuin allekirjoitat työterveyshuollon sopimuksen, tarkista kolme asiaa. Sairaanhoidon laajuuden pitää olla kirjattu esimerkkien avulla. Toimintasuunnitelman aikataulun pitää olla sovittu. Varhaisen tuen toimintamallin pitää olla mukana, jotta korkeampi korvausprosentti on mahdollinen. Merkitse lisäksi Kelan hakuaika kalenteriin heti tilikauden alussa, koska myöhästynyttä hakemusta ei korvata.
