Velkakirjan ehdot ratkaisevat, paljonko lainasta lopulta maksetaan ja mitä tapahtuu, jos maksu myöhästyy. Jos lainaat rahaa sukulaiselle, ystävälle tai yrityksen osakkaalle, korko, eräpäivä ja viivästyskorko kannattaa kirjata paperille ennen kuin rahat siirtyvät. Kun ehdot on kirjoitettu selvästi, riitoja syntyy harvemmin, ja jos riita syntyy, saatava on helpompi periä.
Ilman näitä ehtoja velkakirja on käytännössä pelkkä kuittaus siitä, että rahaa on annettu. Tässä artikkelissa käydään läpi, mitä kuhunkin kohtaan kirjataan, miten laki täydentää puuttuvia ehtoja ja missä kohdin tavallisimmin tehdään virheitä.
Mitä laki sanoo, jos velkakirjan ehdot puuttuvat?
Suomessa velkakirjoja koskee kaksi päälakia: velkakirjalaki (622/1947) ja korkolaki (633/1982). Korkolaki täydentää sopimusta silloin, kun osapuolet eivät ole sopineet asiasta toisin. Laki ei kuitenkaan aina täydennä sopimusta niin kuin lainanantaja odottaisi.
Myytti: jos korosta ei sovita, laki määrää korkoa automaattisesti. Näin ei ole. Korkolain 3 §:n mukaan velallisen ei tarvitse maksaa korkoa ennen eräpäivää, ellei korosta ole sovittu. Jos lainanantaja haluaa korkoa, se on kirjattava velkakirjaan. Laki takaa vain viivästyskoron, ja sitäkin vasta eräpäivän jälkeen.
Myös eräpäivän voi jättää sopimatta. Silloin velka on velkakirjalain 5 §:n mukaan maksettava, kun velkoja sitä vaatii. Viivästyskorkoa aletaan korkolain 7 §:n mukaan periä vasta, kun 30 päivää on kulunut siitä, kun velkoja lähetti maksuvaatimuksen.
Koron kirjaaminen velkakirjaan
Korkoehdossa kerrotaan kolme asiaa: korkoprosentti, mistä päivästä korkoa lasketaan ja miten se lasketaan. Pelkkä ”korko 4 %” jättää auki, onko kyse vuosikorosta ja maksetaanko se jokaisen erän yhteydessä vai vasta lopuksi.
Ammattilainen kirjoittaa korkoehdon esimerkiksi näin: ”Velalle maksetaan kiinteää vuotuista korkoa 4,0 % lainan nostopäivästä alkaen. Korko lasketaan kulloinkin jäljellä olevalle pääomalle todellisten päivien mukaan (todelliset päivät / 365) ja maksetaan lyhennyksen yhteydessä.” Tämän sanamuodon jälkeen kummankaan osapuolen ei tarvitse arvailla.
Jos korko sidotaan viitekorkoon, kuten 12 kuukauden euriboriin, sopimukseen kirjataan myös marginaali, koron tarkistuspäivät ja se, mitä tapahtuu, jos viitekorko painuu negatiiviseksi. Yksityishenkilöiden välisissä lainoissa kiinteä korko on yleensä selvin ratkaisu, koska kenenkään ei tarvitse seurata markkinakorkoja.
Lainanantajan kannattaa huomioida verotus. Yksityishenkilön saama korkotulo on pääomatuloa, ja siitä maksetaan veroa 30 %, kun pääomatuloja on yli 30 000 euroa vuodessa 34 %. Korot ilmoitetaan omalla veroilmoituksella. Pankki ei tee siitä ilmoitusta Verohallinnolle niin kuin talletuskoroista.
Eräpäivä ja lyhennysaikataulu
Kertaluonteinen eräpäivä sopii lyhyisiin lainoihin, esimerkiksi kun 3 000 euroa maksetaan takaisin kokonaan 30.6.2027. Pidemmissä lainoissa tehdään lyhennysohjelma, johon kirjataan erän suuruus, maksupäivä ja tilinumero.
Tyypillinen esimerkki: henkilö lainaa sisarukselleen 12 000 euroa käytettyyn autoon. Laina-aika on 24 kuukautta, korko 3 % ja tasalyhennys 500 euroa kuukaudessa joka kuun 15. päivä, ja korko maksetaan lyhennyksen päälle. Kun ehdot on kirjattu näin tarkasti, kumpikin tietää, mitä maksetaan ja milloin, eikä kolmen kuukauden päästä tarvitse kysellä, oliko erä 500 euroa koron kanssa vai ilman.
Rajatapauksia varten sopimukseen kannattaa lisätä kaksi asiaa. Ensinnäkin se, mitä tapahtuu, jos eräpäivä osuu viikonloppuun tai pyhäpäivälle: siirtyykö maksu seuraavaan arkipäivään? Toiseksi se, saako velallinen maksaa lainan ennenaikaisesti ilman lisäkuluja. Yksityisten välisissä lainoissa ennenaikainen maksu yleensä sallitaan, mutta sekin kannattaa kirjoittaa näkyviin.
Viivästyskorko – lakisääteinen vai sovittu?
Kun velkaa ei makseta eräpäivänä, velallisen on maksettava viivästyskorkoa. Korkolain 4 §:n mukaan viivästyskorko on Suomen Pankin vahvistama viitekorko lisättynä 7 prosenttiyksiköllä. Viitekorko vahvistetaan kaksi kertaa vuodessa, 1.1. ja 1.7. alkavalle puolivuotiskaudelle. Elinkeinonharjoittajien välisissä kaupallisissa sopimuksissa lisä on 8 prosenttiyksikköä.
Laskuesimerkki: jos viitekorko on 2 %, viivästyskorko on 9 %. Jos 500 euron erä maksetaan 40 päivää myöhässä, viivästyskorkoa kertyy 500 × 0,09 × 40 / 365 eli noin 4,93 euroa. Summa on pieni, mutta se kertyy jokaisesta myöhästyneestä erästä.
Viivästyskorosta voi myös sopia. Jos sovittu juokseva korko on korkeampi kuin lakisääteinen viivästyskorko, viivästysajalta maksetaan korkolain mukaan vähintään samaa korkoa. Velkakirjaan voi kirjata kiinteän viivästyskoron, esimerkiksi 10 %. Kohtuuttoman korkea ehto voidaan kuitenkin sovitella oikeustoimilain 36 §:n nojalla. Kuluttajaluotoissa, joissa lainanantajana on elinkeinonharjoittaja, sovittavissa olevia ehtoja rajoittaa lisäksi kuluttajansuojalaki.
Yleisimmät virheet velkakirjan ehdoissa
Ensimmäinen virhe on korkoehto, josta puuttuu laskentaperuste. Kun velkakirjassa lukee ”korko 5 %” eikä mitään muuta, osapuolet voivat perustellusti olla eri mieltä siitä, lasketaanko korko alkuperäiselle pääomalle vai jäljellä olevalle velalle. Kahden vuoden lainassa ero voi olla satoja euroja.
Toinen virhe on puuttuva eräännyttämisehto. Jos velallinen jättää maksut kesken, velkoja voi ilman tätä ehtoa vaatia vain erääntyneitä eriä eikä koko velkaa. Toimiva ehto voi kuulua esimerkiksi näin: ”Jos kaksi peräkkäistä erää on maksamatta yli 30 päivää eräpäivästä, koko jäljellä oleva velka korkoineen erääntyy heti maksettavaksi.”
Kolmas virhe on, että vanhentumista ei seurata. Velan vanhentumislain mukaan saatava vanhenee yleensä kolmessa vuodessa eräpäivästä, ellei vanhentumista katkaista. Kirjallinen maksumuistutus katkaisee vanhentumisen, ja uusi kolmen vuoden aika alkaa alusta. Muistutuksen ajoituksesta ja sisällöstä kerrotaan tarkemmin artikkelissa maksumuistutuksen lähettämisestä.
Velkakirjan laatiminen vaihe vaiheelta
Lähtökohdaksi kannattaa ottaa valmis velkakirjan asiakirjapohja, ja ehdot täytetään tässä järjestyksessä:
1. Osapuolten nimet, henkilötunnukset ja osoitteet sekä lainan pääoma numeroin ja kirjaimin.
2. Korko: prosentti, alkamispäivä ja laskentatapa.
3. Eräpäivä tai lyhennysohjelma sekä maksutili.
4. Viivästyskorko ja eräännyttämisehto.
5. Päiväys ja molempien allekirjoitukset, ja kumpikin saa oman kappaleensa.
Todistajia tai notaaria ei tarvita, jotta velkakirja olisi pätevä. Jos osapuolet ovat läheisiä ja summa on suuri, todistaja voi silti helpottaa näyttöä myöhemmin. Lisää käytännön vinkkejä perheen ja ystävien välisiin lainoihin löytyy oppaasta lainapapereista yksityishenkilöiden välillä.
UKK
Onko koroton velkakirja pätevä?
On. Korko ei ole velkakirjan pätevyyden edellytys. Kun korosta ei ole sovittu, korkoa ei makseta ennen eräpäivää, mutta myöhästyneistä maksuista velkoja voi silti vaatia lakisääteistä viivästyskorkoa.
Mistä hetkestä viivästyskorkoa lasketaan?
Jos eräpäivä on sovittu, viivästyskorkoa lasketaan eräpäivästä alkaen. Jos eräpäivää ei ole sovittu, viivästyskorkoa lasketaan 30 päivän kuluttua siitä, kun velkoja on lähettänyt yksilöidyn maksuvaatimuksen.
Voiko velkakirjan ehtoja muuttaa jälkikäteen?
Voi, kun molemmat osapuolet suostuvat siihen. Muutos tehdään kirjallisena lisäsopimuksena, jonka kumpikin allekirjoittaa. Siihen kirjataan uusi korko tai uusi aikataulu sekä päivä, josta alkaen muutos on voimassa.
Tarkista nämä ennen allekirjoitusta
Hyvä velkakirja vastaa kolmeen kysymykseen: paljonko korkoa maksetaan, milloin maksetaan ja mitä tapahtuu, jos maksu myöhästyy. Lue ehdot ennen allekirjoitusta vielä velallisen näkökulmasta ja kysy itseltäsi, voisiko jonkin lauseen ymmärtää toisin. Jos voi, kirjoita lause uudelleen. Kymmenen minuutin tarkistus nyt on halvempaa kuin riita kahden vuoden kuluttua.