Prokura ja nimenkirjoitusoikeus – kuka saa allekirjoittaa?

Prokura ja nimenkirjoitusoikeus – kuka saa allekirjoittaa?

Kun yritykselle tehdään sopimus, tilataan kalliita koneita tai myydään omaisuutta, vastapuolen pitää voida luottaa siihen, että allekirjoittajalla on oikeus sitoa yhtiö. Prokura ja nimenkirjoitusoikeus ratkaisevat, kuka voi allekirjoittaa yhtiön puolesta ja missä asioissa. Tämä artikkeli on tarkoitettu yrittäjille, hallituksen jäsenille ja sopimuskumppaneille, jotka haluavat tarkistaa allekirjoittajan oikeudet ennen kuin nimi on paperissa.

Asian selvittäminen etukäteen säästää paljon vaivaa. Jos sopimuksen allekirjoittaa henkilö, jolla ei ole edustamisoikeutta, yhtiö voi kieltäytyä noudattamasta sopimusta. Silloin edessä on pahimmillaan riita siitä, kuka vastaa jo toimitetusta tavarasta tai maksetusta ennakosta.

Nimenkirjoitusoikeus eli edustamisoikeus osakeyhtiössä

Osakeyhtiölaki ei enää käytä sanaa nimenkirjoitusoikeus. Laissa puhutaan edustamisoikeudesta, mutta arkikielessä ja monissa vanhemmissa yhtiöjärjestyksissä vanha termi on edelleen käytössä. Kummallakin tarkoitetaan oikeutta tehdä oikeustoimia yhtiön nimissä.

Lähtökohta on yksinkertainen: hallitus edustaa yhtiötä. Tämä tarkoittaa hallitusta toimielimenä, ei yksittäistä jäsentä. Hallituksen päätös syntyy kokouksessa, ja päätöksen voi panna täytäntöön esimerkiksi niin, että kaikki jäsenet allekirjoittavat asiakirjan tai hallitus valtuuttaa jonkun allekirjoittamaan.

Yhtiöjärjestyksessä voidaan antaa edustamisoikeus myös hallituksen puheenjohtajalle, hallituksen jäsenelle, toimitusjohtajalle tai muulle henkilölle. Tyypillinen muotoilu on ”yhtiötä edustavat hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja kumpikin yksin sekä kaksi hallituksen jäsentä yhdessä”. Jos yhtiöjärjestys antaa hallitukselle siihen mahdollisuuden, hallitus voi antaa edustamisoikeuden myös erikseen nimetylle henkilölle. Yhtiöjärjestyksen sisällöstä kerrotaan tarkemmin artikkelissa yhtiöjärjestyksen pakollisista kohdista.

Edustamisoikeutta voidaan rajoittaa vain yhdellä tavalla, joka myös rekisteröidään: määräämällä, että oikeutta käytetään kahden tai useamman henkilön kesken yhdessä. Sisäisiä rajoituksia, kuten ”enintään 20 000 euron hankinnat”, voi kyllä sopia, mutta niitä ei merkitä kaupparekisteriin. Vilpittömässä mielessä toimiva sopimuskumppani ei ole niistä vastuussa.

Toimitusjohtajan rooli – ei rajatonta valtaa

Toimitusjohtaja edustaa yhtiötä suoraan lain nojalla, mutta vain juoksevan hallinnon asioissa. Tähän kuuluvat esimerkiksi tavanomaiset ostot, työsopimukset ja asiakassopimukset. Laajakantoiset tai epätavalliset asiat, kuten liiketoiminnan myynti, merkittävä lainanotto tai kiinteistön myynti, kuuluvat hallitukselle.

Raja ei aina ole selvä. Pienelle tamperelaiselle konepajalle 80 000 euron sorvi voi olla poikkeuksellinen hankinta, kun taas Kesko-konsernissa vastaava summa on arkipäivää. Kokenut juristi katsoo ensin yhtiön koon ja toimialan ja vasta sitten sopimuksen summan.

Prokura ja nimenkirjoitusoikeus – mikä ero niillä on?

Prokura on erityinen, kaupparekisteriin merkittävä valtuutus, josta säädetään prokuralaissa. Prokuristi saa tehdä kaikkia elinkeinon harjoittamiseen kuuluvia toimia, joten prokura on laajempi kuin tavallinen valtakirja. Osakeyhtiössä prokuran antaa hallitus, joka voi myös peruuttaa sen milloin tahansa.

Prokuralla on kuitenkin selvä raja. Prokuristi ei saa luovuttaa tai kiinnittää kiinteistöä ilman erillistä valtuutusta. Keskikokoisen yrityksen talousjohtaja voi siis prokuristina allekirjoittaa rahoitussopimuksen, mutta ei toimitilakiinteistön kauppakirjaa.

Prokura voidaan antaa myös yhteisprokurana, jolloin kaksi prokuristia allekirjoittaa yhdessä, tai rajata koskemaan vain tiettyä sivuliikettä. Prokuristi allekirjoittaa kirjoittamalla toiminimen ja oman nimensä sekä lisäämällä prokuraa osoittavan merkinnän, tavallisesti ”p.p.” tai ”per procura”.

Erot tiivistettynä:

– Edustamisoikeus perustuu yhtiöjärjestykseen tai hallituksen päätökseen, prokura prokuralakiin ja hallituksen päätökseen.
– Prokuristi ei voi luovuttaa eikä kiinnittää kiinteistöä ilman erillistä valtuutusta.
– Molemmat merkitään kaupparekisteriin, ja molempia voidaan rajata yhteiskäyttöön.
– Kertaluonteiseen asiaan riittää usein tavallinen valtakirja ilman rekisteröintiä.

Myytti: hallituksen jäsen saa aina allekirjoittaa yhtiön puolesta

Tämä on yleisimpiä väärinkäsityksiä. Hallituksen jäsenyys ei anna yksin edustamisoikeutta. Jos yhtiöjärjestyksessä ei ole tästä määräystä, yksittäinen hallituksen jäsen voi sitoa yhtiön vain hallituksen erillisellä valtuutuksella.

Sama koskee hallituksen puheenjohtajaa. Puheenjohtaja johtaa kokouksia, mutta edustamisoikeus pitää silti mainita yhtiöjärjestyksessä tai antaa hallituksen päätöksellä. Pienyhtiöissä tähän törmätään usein, kun yhtiön ainoa varsinainen jäsen on samalla omistaja ja kuvittelee, että omistus riittää allekirjoitusoikeudeksi. Yksijäsenisessä hallituksessa jäsen edustaa yhtiötä hallituksena, mutta osakkaan asema ei sellaisenaan anna mitään edustamisoikeutta.

Muut yritysmuodot ja yhdistykset

Toiminimellä toimiva elinkeinonharjoittaja allekirjoittaa itse, koska yritys ja yrittäjä ovat oikeudellisesti sama henkilö. Avoimessa yhtiössä jokainen yhtiömies edustaa lähtökohtaisesti yhtiötä yksin, ellei yhtiösopimuksessa ole muuta sovittu ja muutosta rekisteröity. Kommandiittiyhtiössä edustamisoikeus on vastuunalaisilla yhtiömiehillä. Äänettömällä yhtiömiehellä sitä ei ole.

Yhdistyksessä nimenkirjoittajat määrätään säännöissä. Tyypillisesti puheenjohtaja ja sihteeri tai rahastonhoitaja allekirjoittavat kaksi yhdessä. Ongelmia syntyy, kun vaihtuneita henkilöitä ei ilmoiteta yhdistysrekisteriin ja pankki pyytää ajantasaista otetta.

Miten allekirjoittajan oikeudet tarkistetaan

Ammattilainen aloittaa tuoreesta kaupparekisteriotteesta, jonka saa Patentti- ja rekisterihallituksen palveluista. Otteesta näkyvät edustamisoikeuden haltijat ja prokuristit. Käytännössä tarkistus etenee näin: tilaa ote, vertaa allekirjoittajan nimeä ja asemaa otteen merkintöihin, tarkista onko oikeus yksin vai yhdessä käytettävä ja pyydä tarvittaessa hallituksen päätös tai valtakirja.

Isoissa kaupoissa, kuten liiketoimintakaupoissa tai yli 100 000 euron hankinnoissa, kannattaa lisäksi pyytää kopio hallituksen pöytäkirjasta, jossa asiasta on päätetty. Se osoittaa, ettei toimitusjohtaja ole ylittänyt juoksevan hallinnon rajoja.

Yleisimmät virheet allekirjoituksissa

Rekisterimuutos unohtuu. Hallitus vaihtuu yhtiökokouksessa, mutta muutosilmoitus kaupparekisteriin tehdään vasta kuukausien päästä. Sinä aikana ote näyttää väärät henkilöt, ja pankit voivat jäädyttää maksuliikenteen valtuudet.

Yhteisallekirjoitus jää vajaaksi. Jos yhtiötä edustaa kaksi henkilöä yhdessä, yksi allekirjoitus ei riitä. Tämä huomataan usein vasta, kun sopimuksen pätevyys riitautetaan. Sähköisissä allekirjoituspalveluissa, kuten Vismassa tai Docusignissa, molemmat allekirjoittajat pitää lisätä prosessiin erikseen.

Prokuristi allekirjoittaa kiinteistökaupan. Ilman erillistä valtuutusta kauppa ei sido yhtiötä, eikä Maanmittauslaitos myönnä lainhuutoa puutteellisin valtuuksin.

UKK

Voiko prokuristi allekirjoittaa työsopimuksia?
Voi. Työsopimukset kuuluvat tavanomaiseen elinkeinon harjoittamiseen, joten ne ovat prokuran piirissä, ellei yhtiön sisällä ole sovittu muuta.

Sitooko yhtiötä sopimus, jonka on allekirjoittanut henkilö ilman edustamisoikeutta?
Lähtökohtaisesti ei. Yhtiö voi kuitenkin hyväksyä sopimuksen jälkikäteen, ja jos se on hyväksynyt sopimuksen esimerkiksi suorittamalla sen mukaisia maksuja, sopimus voi tulla sitovaksi.

Kuinka nopeasti uusi prokura tulee voimaan?
Hallituksen päätös on yhtiön sisällä voimassa heti, mutta ulospäin prokura näkyy vasta, kun se on merkitty kaupparekisteriin. Käsittely kestää tavallisesti muutamasta päivästä muutamaan viikkoon. Ruuhka-aikoina käsittely voi viedä kauemmin.

Ennen kuin kynä osuu paperiin

Allekirjoitusoikeus ei synny tittelistä tai omistuksesta, vaan yhtiöjärjestyksestä, hallituksen päätöksestä tai prokurasta. Tarkista kaupparekisteriote aina, kun sopimuksen arvo tai merkitys on yhtiölle huomattava. Pidä omat rekisteritiedot ajan tasalla jokaisen hallitusmuutoksen jälkeen. Tällä vältät suurimman osan allekirjoituksiin liittyvistä riidoista.