Avopuolisoilla ei ole Suomessa lakiin perustuvaa perintöoikeutta toistensa jälkeen, ja juuri siksi kysymys yhteistestamentista nousee esiin lähes jokaisessa avoliitossa ennemmin tai myöhemmin. Moni luulee, että pitkä yhteinen historia, yhteinen koti tai yhteiset lapset riittäisivät turvaamaan lesken aseman – näin ei kuitenkaan ole, ellei asiaa ole erikseen dokumentoitu.
Miksi avopuolisot tarvitsevat testamentin
Perintökaaren mukaan perillisiä ovat rintaperilliset, vanhemmat, sisarukset ja muut sukulaiset – avopuoliso ei kuulu tähän joukkoon lainkaan. Jos toinen avopuolisoista kuolee ilman testamenttia, koko omaisuus siirtyy hänen lakimääräisille perillisilleen, vaikka eloonjäänyt kumppani olisi asunut samassa kodissa vuosikymmeniä.
Tyypillinen tilanne: pariskunta on asunut yhdessä 15 vuotta ja ostanut asunnon yhteisin varoin, mutta vain toisen nimiin. Kun asunnon nimellinen omistaja kuolee, hänen sisaruksensa tai lapsensa aiemmasta liitosta voivat vaatia asunnon myyntiä ja perintöosuuttaan, vaikka eloonjäänyt osapuoli olisi maksanut yhtä paljon lainaa kuin edesmennyt. Testamentti olisi voinut estää tämän tilanteen kokonaan.
Onko ”yhteistestamentti” oikea termi?
Suomen lainsäädäntö ei tunne käsitettä ”yhteistestamentti” virallisena juridisena terminä – oikea nimitys on keskinäinen testamentti. Käytännössä ihmiset tarkoittavat samaa asiaa: kahden henkilön yhdessä laatimaa testamenttia, jossa he määräävät omaisuudestaan toisilleen tai yhteisesti sovitulla tavalla.
Tämä terminologinen ero ei ole pelkkää saivartelua. Kun asiakirjaa laaditaan, sen tulee täyttää perintökaaren muotovaatimukset keskinäisenä testamenttina, jotta se pätee tuomioistuimessa. Aiheesta lisää löytyy artikkelista keskinäinen testamentti – miksi se kannattaa tehdä?, jossa käydään läpi asiakirjan sisältöä tarkemmin.
Mitä keskinäinen testamentti voi sisältää
Avopuolisot voivat sopia testamentissa useista eri malleista riippuen siitä, mitä he haluavat turvata:
Täysi omistusoikeus – eloonjäänyt puoliso saa kuolleen omaisuuden täydellä omistusoikeudella. Tämä on vahvin suoja, mutta jättää vähemmän liikkumavaraa myöhemmille perillisille, kuten yhteisille lapsille.
Hallintaoikeustestamentti – eloonjäänyt saa vain hallinta- eli käyttöoikeuden esimerkiksi yhteiseen kotiin, kun taas omistusoikeus siirtyy suoraan rintaperillisille. Tämä on yleinen ratkaisu, kun toisella tai molemmilla on lapsia aiemmista suhteista.
Yhdistelmämalli – osa omaisuudesta siirtyy täydellä omistusoikeudella, osa vain hallintaoikeudella. Tätä käytetään usein silloin, kun halutaan turvata sekä puolison asumisen jatkuminen että lasten lakiosa.
Muotovaatimukset – näin testamentti pätee
Testamentin pätevyys ei ole itsestäänselvyys, ja juuri muotovirheet ovat yleisin syy siihen, että testamentti riitautetaan kuoleman jälkeen. Vaatimukset ovat tiukat:
Testamentti on tehtävä kirjallisesti ja testamentintekijän on allekirjoitettava se. Kahden esteettömän todistajan on oltava yhtä aikaa läsnä allekirjoitushetkellä ja todistettava asiakirja omilla allekirjoituksillaan. Todistajat eivät saa olla testamentin saajia, heidän puolisoitaan tai lähisukulaisiaan – tämä unohtuu yllättävän usein, kun testamentin todistajaksi pyydetään esimerkiksi oma sisar tai tämän puoliso.
Todistajien ei tarvitse tietää testamentin sisältöä, mutta heidän on tiedettävä allekirjoittavansa nimenomaan testamentin, ei mitä tahansa asiakirjaa. Käytännön vinkkejä muotovaatimusten täyttämiseen ja tyypillisiin virheisiin löytyy artikkelista testamentin laatiminen: yleiset virheet ja parhaat käytännöt.
Lakiosa ja sen vaikutus keskinäiseen testamenttiin
Vaikka avopuolisolla ei ole lakiosaa, rintaperillisillä eli lapsilla sellainen on – ja se on aina puolet heidän lakimääräisestä perintöosastaan. Tätä ei voi testamentilla kokonaan sivuuttaa.
Jos toisella tai molemmilla avopuolisoilla on lapsia, lapset voivat vaatia lakiosansa heti vanhempansa kuoltua, vaikka testamentissa olisi määrätty omaisuus kokonaan eloonjääneelle puolisolle. Tämä on syytä huomioida jo testamenttia laadittaessa – usein ratkaisuksi valitaan hallintaoikeustestamentti, jolloin lapset saavat omistusoikeuden mutta eloonjäänyt puoliso saa asua kodissa kuolemaansa asti.
Perintövero – avopuoliso maksaa enemmän
Yksi asia yllättää monet: vaikka testamentti turvaisi omaisuuden siirtymisen, avopuoliso kuuluu perintöverotuksessa toiseen veroluokkaan kuin aviopuoliso. Tämä tarkoittaa merkittävästi korkeampaa perintöveroa samasta omaisuusmäärästä verrattuna siihen, jos pariskunta olisi naimisissa.
Tämä kannattaa ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa, sillä vero voi olla yllättävän suuri erityisesti asunnon tai muun arvokkaan omaisuuden kohdalla. Osa pariskunnista päätyy tästä syystä harkitsemaan avioliittoa juuri perintöverotuksen vuoksi, mutta myös pelkkä testamentti yhdistettynä esimerkiksi avoliittosopimukseen selkeyttää omaisuuden jakoa ja vähentää riitojen riskiä kuoleman jälkeen.
Yleinen myytti: ”yhteinen talous riittää todisteeksi”
Monet avoparit uskovat virheellisesti, että pitkä yhteinen asuminen, yhteinen talous tai jopa yhteiset lapset synnyttäisivät automaattisen perintöoikeuden – näin ei ole. Suomen laki ei tunnusta avoliittoa avioliittoon rinnastettavana suhteena perintöasioissa, vaikka arjessa erot voivat tuntua pieniltä. Ainoa tapa turvata puolison asema on kirjallinen, muotovaatimukset täyttävä testamentti.
Usein kysyttyä
Voiko avopuolisoiden keskinäinen testamentti kattaa myös yhteisomistuksessa olevan asunnon?
Kyllä. Testamentissa voidaan määrätä sekä yhteisomistuksessa että toisen yksinomistuksessa olevasta omaisuudesta. Yhteisomistusosuuden kohdalla kannattaa kuitenkin varmistaa, ettei testamentti ole ristiriidassa esimerkiksi lainhuudon tai kiinnityksien kanssa.
Mitä tapahtuu, jos toinen puolisoista haluaa myöhemmin muuttaa testamenttia?
Keskinäinen testamentti voidaan yleensä muuttaa tai peruuttaa kumman tahansa osapuolen toimesta niin kauan kuin molemmat ovat elossa, ellei testamentissa ole erikseen sovittu toisin. Kuoleman jälkeen tilanne muuttuu monimutkaisemmaksi, jos testamentissa on niin sanottu vastavuoroisuusehto.
Tarvitseeko testamentti notaarin tai juristin vahvistuksen ollakseen pätevä?
Ei välttämättä, mutta kahden esteettömän todistajan läsnäolo allekirjoitushetkellä on pakollinen muotovaatimus. Juridinen apu on kuitenkin suositeltavaa erityisesti silloin, kun mukana on lapsia aiemmista suhteista tai omaisuutta on paljon.
Keskinäinen testamentti on avopuolisoille käytännössä ainoa keino varmistaa, että kumppani perii omaisuutta lain sijaan omaa tahtoa noudattaen. Kun asiakirja laaditaan huolellisesti, muotovaatimukset täyttäen ja lakiosat huomioiden, se tuo turvaa juuri siihen hetkeen, jolloin sitä eniten tarvitaan.