Olet saanut työpaikan — tai olet työnantaja, joka palkkaa ensimmäisen työntekijänsä. Kummassakin tapauksessa edessä on sama kysymys: miten työsopimus tehdään oikein, niin ettei kumpikaan osapuoli jää myöhemmin ikävään välikäteen? Hyvin laadittu työsopimus ehkäisee riitoja, selkeyttää odotuksia ja suojaa molempia osapuolia koko työsuhteen ajan.
Olen vuosien varrella nähnyt kymmenittäin tilanteita, joissa epäselvä tai puutteellinen työsopimus on johtanut turhaan kinasteluun — useimmiten kyse on yksinkertaisista asioista, jotka olisi ollut helppo kirjata ylös etukäteen.
Työsopimus voidaan tehdä suullisesti — mutta kannattaako?
Yleinen harhaluulo on, että työsopimus pitää aina olla kirjallinen ollakseen pätevä. Suomen työsopimuslaki ei edellytä kirjallista muotoa: suullinenkin sopimus on juridisesti sitova. Käytännössä suullinen työsopimus on kuitenkin riski molemmille. Jos myöhemmin tulee erimielisyys palkasta, työajasta tai irtisanomisehdoista, todistustaakka on vaikea ilman kirjallista dokumenttia.
Kumoa siis heti mielessäsi ajatus, että ”kyllähän me tiedetään mitä sovittiin”. Kirjallinen työsopimus on aina paras tapa suojata sekä työntekijää että työnantajaa.
Mitä työsopimukseen kirjataan?
Työsopimuksen sisältö riippuu tehtävästä ja alasta, mutta tietyt perusasiat pitää olla jokaisessa sopimuksessa. Työnantajan on työsopimuslain mukaan annettava kirjallinen selvitys työsuhteen keskeisistä ehdoista viimeistään ennen ensimmäisen palkanmaksukauden päättymistä, jos kirjallista sopimusta ei ole tehty.
Sopimukseen kirjataan työnantajan ja työntekijän nimi ja yhteystiedot, työsuhteen alkamispäivä sekä se, onko kyseessä toistaiseksi voimassa oleva vai määräaikainen sopimus. Määräaikaisessa sopimuksessa pitää aina olla perusteltu syy — esimerkiksi sijaisuus tai projektiluontoinen työ.
Työtehtävät on syytä kuvata riittävän laajasti mutta samalla konkreettisesti. ”Toimistotyöt” on liian ympäripyöreä — kirjaa mieluummin esimerkiksi ”asiakaspalvelu, tilausten käsittely ja raportointi”. Näin vältytään myöhemmiltä kiistoilta siitä, kuuluuko jokin tehtävä työnkuvaan vai ei.
Palkka merkitään euroina joko kuukausi- tai tuntipalkkana, ja mukaan kirjataan mahdolliset lisät kuten iltalisä tai tulospalkkio. Myös luontoisedut — kuten lounasetu, puhelinetu tai autoetu — kannattaa eritellä sopimukseen.
Työajan osalta kirjataan säännöllinen viikkotyöaika ja mahdollinen ylityökäytäntö. Vuosilomasta riittää yleensä viittaus vuosilomalakiin, mutta jos on sovittu lakia paremmista ehdoista, ne tulee kirjata erikseen.
Irtisanomisaika noudattaa työsopimuslain mukaisia minimejä, mutta pidemmästäkin ajasta voi sopia. Muista myös koeaika — enintään kuusi kuukautta — joka kannattaa kirjata selkeästi. Koeaikana työsuhde on puolin ja toisin purettavissa ilman irtisanomisaikaa.
Lue lisää työsopimuksen yksityiskohdista artikkelista työsopimuksen tärkeimmät ehdot ja yleisimmät virheet.
Työsopimuksen tekeminen askel askeleelta
Käytännössä työsopimus syntyy näin:
Ensimmäinen vaihe on sopivan pohjan valinta. Voit käyttää valmista asiakirjapohjaa tai laatia sopimuksen itse. Valmis pohja varmistaa, ettei oleellisia kohtia unohdu — itse kirjoitettu sopimus jättää helposti aukkoja.
Toisessa vaiheessa täytetään perustiedot: molempien osapuolten nimet, y-tunnus tai henkilötunnus, osoitteet ja työsuhteen alkamispäivä. Tämä kuulostaa itsestäänselvältä, mutta olen nähnyt sopimuksia, joissa työnantajan virallinen nimi on kirjoitettu väärin — ja se voi olla ongelmallista myöhemmin.
Kolmannessa vaiheessa määritellään työsuhteen ehdot: tehtävänkuvaus, palkka, työaika, koeaika, irtisanomisaika ja muut olennaiset yksityiskohdat. Älä kiirehdi tätä vaihetta. Jokainen epäselvä kohta on potentiaalinen riidanaihe.
Neljännessä vaiheessa molemmat osapuolet lukevat sopimuksen läpi ja keskustelevat mahdollisista kysymyksistä. Hyvä työnantaja ei painosta allekirjoittamaan heti — työntekijällä on oikeus tutustua sopimukseen rauhassa ja halutessaan pyytää muutoksia.
Viimeisenä sopimus allekirjoitetaan kahtena kappaleena. Kumpikin osapuoli saa oman allekirjoitetun version. Nykyään myös sähköinen allekirjoitus käy — oleellista on, että molemmat pystyvät todistamaan allekirjoittaneensa.
Yleisiä virheitä työsopimuksen tekemisessä
Tyypillisin virhe on se, ettei sopimusta tehdä lainkaan. Etenkin pienissä yrityksissä ja lyhyissä työsuhteissa saatetaan ajatella, ettei se ole tarpeellista. Se on aina tarpeellista.
Toinen yleinen virhe on liian epämääräinen tehtävänkuvaus. Jos sopimuksessa lukee vain ”avustavat tehtävät”, työnantaja voi periaatteessa vaatia mitä tahansa — ja työntekijä voi kieltäytyä mistä tahansa vedoten siihen, ettei se kuulu sopimukseen.
Kolmas sudenkuoppa on kilpailukieltosopimus, joka lisätään automaattisesti ilman todellista perustetta. Vuoden 2022 lakimuutoksen jälkeen kilpailukieltosopimuksen käyttö on rajoitettu, ja työnantajan on maksettava korvaus kilpailukieltoajalta. Turha kilpailukieltoehto voi tulla kalliiksi.
Neljäs virhe liittyy koeaikaan. Koeajasta sovitaan usein vain suullisesti tai se jätetään kokonaan mainitsematta sopimuksesta. Myöhemmin voi olla vaikea todistaa, oliko koeaikaa sovittu vai ei — ja tämä vaikuttaa suoraan siihen, voiko työsuhteen purkaa koeaikana.
Käytännön vinkki: tarkistuslista ennen allekirjoitusta
Ennen kuin kirjoitat nimeäsi paperiin, käy läpi nämä asiat: Onko palkan määrä yksiselitteinen? Onko koeaika kirjattu? Tiedätkö irtisanomisajan pituuden? Onko työaika ja mahdollinen ylityökorvaus selkeä? Onko sopimuksessa viittaus sovellettavaan työehtosopimukseen, jos sellainen on?
Jos johonkin kohtaan et osaa vastata, kysy ennen allekirjoitusta. Jälkikäteen sopimuksen ehtojen muuttaminen vaatii molempien osapuolten suostumuksen — ja silloin neuvotteluasetelma voi olla jo aivan toinen. Jos työsuhde päättyy myöhemmin riitaisasti, selkeä sopimus nopeuttaa myös työsuhteen päättämissopimuksen laatimista.
Usein kysytyt kysymykset työsopimuksen tekemisestä
Pitääkö työsopimus tehdä aina kirjallisesti?
Lain mukaan suullinenkin työsopimus on pätevä, mutta kirjallinen muoto on vahvasti suositeltava. Ilman kirjallista sopimusta todistustaakka erimielisyystilanteissa on todella hankala. Työnantajan on joka tapauksessa annettava kirjallinen selvitys työsuhteen ehdoista.
Voiko työsopimusta muuttaa jälkikäteen?
Kyllä, mutta vain molempien osapuolten yhteisellä sopimuksella. Työnantaja ei voi yksipuolisesti muuttaa sopimuksen oleellisia ehtoja — kuten palkkaa, työaikaa tai tehtävänkuvaa — ilman työntekijän suostumusta. Oleellinen ehtomuutos ilman suostumusta rinnastuu irtisanomiseen.
Mikä ero on toistaiseksi voimassa olevalla ja määräaikaisella työsopimuksella?
Toistaiseksi voimassa oleva sopimus jatkuu, kunnes jompikumpi osapuoli irtisanoo sen. Määräaikainen sopimus päättyy sovittuna ajankohtana eikä sitä pääsääntöisesti voi irtisanoa kesken kauden. Määräaikaiselle sopimukselle pitää aina olla perusteltu syy — työnantaja ei voi ketjuttaa määräaikaisia sopimuksia ilman pätevää perustetta.
Hyvin tehty työsopimus on parhaimmillaan muutaman sivun mittainen asiakirja, joka säästää molempia osapuolia vuosien varrella lukemattomilta väärinymmärryksiltä. Käytä valmista pohjaa, lue jokainen kohta huolellisesti ja kysy rohkeasti, jos jokin jää epäselväksi. Hyvä työsuhde alkaa selkeästä sopimuksesta.