Tilintarkastuskertomus on yksi niistä asiakirjoista, jotka aiheuttavat pienyrittäjille eniten päänvaivaa. Onko tilintarkastus pakollinen vai voiko sen jättää tekemättä? Vastaus ei ole aina yksiselitteinen, ja moni pienyhtiö maksaa tilintarkastuksesta turhaan — tai pahemmassa tapauksessa jättää sen tekemättä silloin, kun se olisi tarpeen.
Tämä artikkeli kertoo selkeästi, milloin pienyhtiö tarvitsee tilintarkastuksen, mitä tilintarkastuskertomus sisältää ja miten toimit oikein eri tilanteissa.
Milloin tilintarkastus on pakollinen?
Tilintarkastuslain (1141/2015) mukaan yhteisö voi jättää tilintarkastajan valitsematta, jos sekä päättyneellä että sitä edeltävällä tilikaudella enintään yksi seuraavista rajoista ylittyy:
1) Taseen loppusumma ylittää 100 000 euroa.
2) Liikevaihto ylittää 200 000 euroa.
3) Palveluksessa on keskimäärin yli kolme henkilöä.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että yksinyrittäjän osakeyhtiö, jonka liikevaihto on vaikkapa 150 000 euroa ja tase 80 000 euroa, ei yleensä tarvitse tilintarkastajaa. Mutta heti kun kaksi näistä kolmesta rajasta ylittyy kahtena peräkkäisenä tilikautena, tilintarkastaja on valittava.
Poikkeukset, jotka moni unohtaa
Pelkät kokorajat eivät kerro koko totuutta. Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä tilintarkastajasta, vaikka kokorajat eivät ylittyisi. Tällöin tilintarkastus on pakollinen yhtiöjärjestyksen perusteella riippumatta yhtiön koosta.
Lisäksi osakkeenomistaja, jolla on vähintään kymmenesosa osakkeista, voi vaatia tilintarkastajan valintaa varsinaisessa yhtiökokouksessa. Tämä oikeus on hyvä tiedostaa erityisesti silloin, kun yhtiössä on useampi osakas.
Olen käytännössä nähnyt tapauksia, joissa kahden osakkaan pienyhtiössä vähemmistöosakas vaatii tilintarkastajan valintaa, koska haluaa ulkopuolisen varmistuksen taloudenpidosta. Silloin tilintarkastaja on valittava, vaikka yhtiö olisi kuinka pieni.
Mitä tilintarkastuskertomus sisältää?
Tilintarkastuskertomus on tilintarkastajan virallinen lausunto, joka annetaan yhtiökokoukselle tilinpäätöksen yhteydessä. Se ei ole sama asia kuin tilintarkastuspöytäkirja, joka on hallitukselle osoitettu luottamuksellinen dokumentti.
Kertomuksessa tilintarkastaja ottaa kantaa siihen, antaako tilinpäätös oikean ja riittävän kuvan yhtiön tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Vakiomuotoinen eli niin sanottu puhdas kertomus tarkoittaa, että tilinpäätöksessä ei ole olennaisia puutteita.
Jos tilintarkastaja havaitsee ongelmia, kertomus voi sisältää mukautuksia: lisätietoja, varauman tai kielteisen lausunnon. Pahimmassa tapauksessa tilintarkastaja voi todeta, ettei hän pysty antamaan lausuntoa lainkaan.
Yleinen myytti: ”Pieni oy ei tarvitse koskaan tilintarkastusta”
Tämä on yllättävän yleinen väärinkäsitys. Monet yrittäjät ajattelevat, että pienikokoinen osakeyhtiö on automaattisesti vapautettu tilintarkastuksesta. Todellisuudessa vapautus koskee vain niitä yhtiöitä, joissa kokorajat eivät ylity ja yhtiöjärjestyksessä ei ole tilintarkastajamääräystä ja kukaan osakas ei vaadi tilintarkastusta.
Lisäksi tiettyjen toimialojen erityislait voivat edellyttää tilintarkastusta koosta riippumatta. Esimerkiksi säätiöiltä ja tietyiltä yhdistyksiltä vaaditaan aina tilintarkastaja.
Kannattaako tilintarkastus vapaaehtoisesti?
Vaikka laki ei vaatisi tilintarkastusta, se voi silti olla järkevä investointi. Ulkopuolinen tarkastus lisää uskottavuutta esimerkiksi rahoittajien ja kumppanien silmissä. Pankit ja rahoitusyhtiöt saattavat katsoa tilintarkastettua tilinpäätöstä suopeammin lainaneuvotteluissa.
Tilintarkastajan palkkio pienyhtiössä on tyypillisesti 500–1 500 euroa tilikaudelta — summa, joka voi maksaa itsensä takaisin parempina lainaehtona tai osakkaiden välisenä luottamuksena.
Jos yhtiössä on useampi osakas, tilintarkastaja toimii käytännössä puolueettomana valvojana. Tämä vähentää riskiä riitoihin taloudenpidosta ja tekee hallituksen päätöksenteosta läpinäkyvämpää. Hallituksen päätöksistä kannattaa muutenkin pitää asianmukaista pöytäkirjaa.
Näin toimit käytännössä
1. Tarkista kokorajat. Katso edellisen ja sitä edeltävän tilikauden luvut: tase, liikevaihto ja henkilöstömäärä. Jos enintään yksi raja ylittyy molempina tilikausina, laki ei edellytä tilintarkastajaa.
2. Lue yhtiöjärjestys. Jos siellä mainitaan tilintarkastaja, se on valittava koosta riippumatta. Yhtiöjärjestystä voi muuttaa yhtiökokouksen päätöksellä, jos tilintarkastusmääräys halutaan poistaa. Yhtiöjärjestyksen sisältö kannattaa tarkistaa jo perustamissopimusta laadittaessa.
3. Selvitä osakkaiden kanta. Jos kukaan ei vaadi tilintarkastusta, asia on selvä. Muista kuitenkin, että osakkeenomistaja voi esittää vaatimuksen vielä yhtiökokouksessa.
4. Tee päätös yhtiökokouksessa. Tilintarkastajan valitsematta jättäminen kirjataan varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirjaan. Näin asiasta jää dokumentti myös myöhempää tarvetta varten.
Usein kysytyt kysymykset
Voiko yhtiökokous päättää tilintarkastajan valitsematta jättämisestä, vaikka yhtiöjärjestys edellyttää tilintarkastajaa?
Ei voi — niin kauan kuin yhtiöjärjestyksessä on tilintarkastajamääräys, se sitoo yhtiötä. Ensin on muutettava yhtiöjärjestystä yhtiökokouksen määräenemmistöpäätöksellä, ja vasta sen jälkeen voidaan luopua tilintarkastajasta.
Mitä tapahtuu, jos pienyhtiö ei valitse tilintarkastajaa, vaikka rajat ylittyvät?
Kaupparekisteri voi puuttua asiaan, ja tilintarkastamaton tilinpäätös voi aiheuttaa ongelmia esimerkiksi rahoitusneuvotteluissa tai verotarkastuksessa. Pahimmillaan se voi johtaa hallituksen jäsenten henkilökohtaiseen vastuuseen, jos puutteellinen tilinpäätös aiheuttaa vahinkoa.
Eroaako tilintarkastuskertomus toiminnantarkastuskertomuksesta?
Kyllä. Tilintarkastuksen suorittaa auktorisoitu tilintarkastaja (KHT tai HT) tilintarkastuslain mukaisesti. Toiminnantarkastus on kevyempi menettely, joka soveltuu esimerkiksi yhdistyksiin ja asunto-osakeyhtiöihin. Osakeyhtiössä toiminnantarkastaja ei korvaa tilintarkastajaa, mutta yhtiökokouksessa voidaan valita toiminnantarkastaja, jos tilintarkastajaa ei lain mukaan tarvita.
Pienyhtiön tilintarkastusvelvollisuus ei ole monimutkainen, kun tuntee rajat ja poikkeukset. Tarkista kokorajat, lue yhtiöjärjestys ja kuuntele osakkaiden toiveet — sen jälkeen tiedät, tarvitsetko tilintarkastuskertomuksen vai et. Ja jos olet epävarma, muutaman sadan euron konsultaatio kirjanpitäjän tai tilintarkastajan kanssa voi säästää paljon harmia myöhemmin.