Testamentin tiedoksianto perillisille tarkoittaa sitä, että testamentin saanut henkilö ilmoittaa virallisesti testamentista jokaiselle perilliselle, jonka perintöosaa tai lakiosaa testamentti koskee. Kyse ei ole muodollisuudesta vailla merkitystä – tiedoksiannosta alkaa juosta se kuuden kuukauden määräaika, jonka kuluessa perillinen voi vaatia lakiosaansa, ja ilman asianmukaista tiedoksiantoa koko perinnönjako voi jäädä oikeudellisesti epävarmaksi pitkäksi aikaa.
Monessa perheessä testamentin tiedoksianto unohtuu tai tehdään väärin, koska ajatellaan, että perukirjan toimittaminen tai suullinen maininta hautajaisten yhteydessä riittää. Näin ei ole. Laki asettaa tiedoksiannolle tarkat muotovaatimukset, ja niiden laiminlyönti voi johtaa siihen, että lakiosavaatimuksen määräaika ei ala kulua lainkaan – jolloin perillinen voi esittää vaatimuksensa vielä vuosien päästä.
Mitä testamentin tiedoksianto tarkoittaa käytännössä
Perintökaaren mukaan testamentin saajan on annettava testamentti tiedoksi perillisille, joiden oikeutta testamentti koskee – eli lähinnä rintaperillisille, joilla on lakiosaoikeus riippumatta testamentin sisällöstä. Tiedoksianto tapahtuu luovuttamalla perilliselle oikeaksi todistettu jäljennös testamentista. Pelkkä tieto testamentin olemassaolosta tai sen sisällön kertominen puhelimessa ei täytä lain vaatimuksia.
Tiedoksiannon tarkoitus on kaksijakoinen: se antaa perilliselle mahdollisuuden tutustua testamentin sisältöön rauhassa, ja se käynnistää määräajan, jonka kuluessa perillinen voi joko hyväksyä testamentin tai riitauttaa sen taikka vaatia lakiosaansa.
Kuka on velvollinen tekemään tiedoksiannon
Velvollisuus tiedoksiantoon on sillä, joka on saanut testamentista oikeuden – tyypillisesti testamentin saaja tai testamentin toimeenpanijaksi määrätty pesänselvittäjä. Jos vainaja on nimennyt testamentissaan pesänselvittäjän, tehtävä siirtyy usein käytännössä hänelle, sillä pesänselvittäjä huolehtii koko kuolinpesän hallinnosta ja asiakirjaliikenteestä.
Käytännössä tiedoksianto kannattaa hoitaa mahdollisimman pian perunkirjoituksen jälkeen, kun kuolinpesän osakasluettelo on selvillä ja tiedetään tarkalleen, kenelle testamentti pitää antaa tiedoksi. Sukuselvitys perunkirjoitusta varten on tässä vaiheessa hyödyllinen apuväline, sillä siitä käy ilmi kaikki lakimääräiset perilliset, myös ne, joita testamentin laatija ei välttämättä ole itse maininnut.
Tiedoksianto askel askeleelta
Tiedoksianto kannattaa tehdä huolellisesti, koska virheellisesti hoidettu tiedoksianto voi kaataa koko lakiosamääräajan laskennan. Käytännön eteneminen menee yleensä näin:
1. Hanki testamentista oikeaksi todistettu jäljennös jokaista tiedoksiannon saajaa varten.
2. Luovuta jäljennös henkilökohtaisesti perilliselle, mieluiten kuittausta vastaan.
3. Pyydä perillistä allekirjoittamaan tiedoksiantotodistus tai kuitti, josta käy ilmi päivämäärä, jolloin hän on testamentin vastaanottanut.
4. Jos perillinen kieltäytyy kuittaamasta vastaanottoa, käytä haastemiestä tai muuta virallista tiedoksiantomenettelyä, jotta tiedoksianto voidaan myöhemmin näyttää toteen.
5. Säilytä kuitit ja tiedoksiantotodistukset osana kuolinpesän asiakirjoja, sillä niitä voidaan tarvita myöhemmin esimerkiksi lainhuutoa haettaessa tai pankkiasioissa.
Tiedoksianto ei edellytä notaaria tai muuta viranomaista, mutta jos perillisiin ei saada yhteyttä tai välit ovat tulehtuneet, ammattimaisen haastemiehen käyttäminen on suositeltavaa. Se tuo tiedoksiantoon todistusvoiman, jota pelkkä kirje tai sähköposti ei anna.
Määräaika ja sen alkaminen
Kuuden kuukauden määräaika lakiosavaatimuksen esittämiselle alkaa kulua vasta siitä hetkestä, kun perillinen on saanut testamentin asianmukaisesti tiedoksi. Jos tiedoksianto on puutteellinen – esimerkiksi perillinen on saanut vain tiedon testamentin olemassaolosta, mutta ei itse asiakirjaa – määräaika ei ala juosta lainkaan.
Tämä on käytännössä yleisin virhe, joka aiheuttaa riitoja vuosien päästä perunkirjoituksesta. Testamentin saaja on saattanut olettaa, että hautajaisissa mainittu ”isä teki testamentin” täyttää tiedoksiantovelvollisuuden. Kun perillinen sitten vuosien kuluttua vaatii lakiosaansa, testamentin saaja huomaa, ettei määräaika ole koskaan alkanut. Lakiosailmoitus perinnönjaossa on tässä tilanteessa keskeinen asiakirja, joka perillisen kannattaa tuntea, sillä se määrittää, missä muodossa ja mihin mennessä lakiosavaatimus pitää esittää.
Yleinen myytti: riittääkö perukirjan tiedoksianto?
Monet luulevat, että kun perukirja on toimitettu kaikille kuolinpesän osakkaille, myös testamentti tulee samalla tiedoksiannetuksi. Tämä on virheellinen käsitys. Perukirja ja testamentin tiedoksianto ovat kaksi eri asiaa lain silmissä, eikä perukirjan liitteenä oleva testamentin jäljennös automaattisesti täytä tiedoksiantovelvollisuutta, jos sitä ei ole nimenomaisesti osoitettu ja luovutettu kyseiselle perilliselle tiedoksiantona.
Turvallisin tapa on tehdä tiedoksianto erillisenä, dokumentoituna toimenpiteenä – vaikka se tapahtuisikin samassa yhteydessä perukirjan jakamisen kanssa.
Käytännön esimerkki
Tyypillinen tilanne on perhe, jossa vanhempi on testamentannut kesämökin toiselle lapsista ja jättänyt muille lapsille vain lakiosan. Testamentin saaja toimittaa perukirjan kaikille sisaruksille, mutta ei erikseen anna testamenttia tiedoksi kuittausta vastaan. Kaksi vuotta myöhemmin toinen sisaruksista ilmoittaa vaativansa lakiosaansa rahana. Koska tiedoksiantoa ei ole koskaan tehty asianmukaisesti, määräaika ei ole alkanut, ja vaatimus on edelleen voimassa – vaikka perinnönjako olisi jo muuten saatettu päätökseen. Tästä syntyy usein pitkä ja kallis riita, joka olisi vältetty yksinkertaisella kuitatulla tiedoksiannolla heti perunkirjoituksen jälkeen.
Kun perinnönjako etenee tiedoksiannon jälkeen
Kun kaikki perilliset ovat saaneet testamentin asianmukaisesti tiedoksi ja määräajat ovat kuluneet umpeen ilman riitautuksia, kuolinpesä voi edetä varsinaiseen perinnönjakoon. Perinnönjako vaatii tarvittavat asiakirjat ja aikataulun suunnittelua, ja tiedoksiantotodistukset kannattaa liittää jakokirjan liitteiksi, jotta jaon pätevyys on myöhemminkin helppo osoittaa esimerkiksi kiinteistökaupan tai pankkiasioinnin yhteydessä.
Usein kysytyt kysymykset
Voiko testamentin tiedoksiannon tehdä sähköpostitse?
Sähköposti ei yksin riitä osoittamaan tiedoksiantoa aukottomasti, koska sen vastaanottoa on vaikea todistaa jälkikäteen. Turvallisempaa on luovuttaa jäljennös henkilökohtaisesti kuittausta vastaan tai käyttää haastemiestä, jos perillinen ei ole tavoitettavissa.
Mitä tapahtuu, jos perillistä ei löydy tiedoksiantoa varten?
Jos perillisen olinpaikkaa ei saada selville tavanomaisin keinoin, tiedoksianto voidaan hoitaa julkisena kuulutuksena viranomaisen kautta. Tällöin kannattaa olla yhteydessä pesänselvittäjään tai lakimieheen, jotta menettely tehdään oikeassa muodossa.
Alkaako lakiosan määräaika, jos perillinen on jo aiemmin nähnyt testamentin esimerkiksi vainajan kotona?
Ei. Määräaika alkaa vasta virallisesta, testamentin saajan tekemästä tiedoksiannosta – pelkkä aiempi tietoisuus testamentin sisällöstä ei riitä käynnistämään kuuden kuukauden määräaikaa.
Testamentin tiedoksianto on pieni muodollisuus, mutta sen laiminlyönti voi pitää kuolinpesän auki vuosikausia. Kun tiedoksianto tehdään kirjallisesti, kuittausta vastaan ja ajoissa perunkirjoituksen jälkeen, koko perinnönjako etenee huomattavasti sujuvammin ja riidat jäävät harvinaisemmiksi.