Kun vanhempi tai muu läheinen ihminen menehtyy, sisarukset joutuvat usein ensimmäistä kertaa elämässään käsittelemään yhdessä käytännön asioita, jotka koskevat rahaa, omaisuutta ja tunteita samaan aikaan. Pesänjakosopimus on väline, jolla perinnönjako saadaan hoidettua virallisesti kuntoon, mutta sen laatiminen vaatii huolellisuutta, keskinäistä luottamusta ja kärsivällisyyttä. Tässä artikkelissa käyn läpi, mitä pesänjakosopimuksessa kannattaa huomioida, jotta jako sujuu mahdollisimman sujuvasti ja oikeudenmukaisesti.
Mikä on pesänjakosopimus ja milloin sitä tarvitaan?
Pesänjakosopimus on asiakirja, jolla perunkirjoituksen jälkeen jaetaan vainajan omaisuus perillisten kesken. Kyse on siis virallisesta sopimuksesta, joka vahvistaa sen, kuka saa mitäkin. Sopimus tarvitaan aina, kun kuolinpesään kuuluu useampi perillinen – eli käytännössä lähes aina, kun kyse on sisaruksista.
Ilman pesänjakosopimusta kuolinpesä jää jakamattomaksi yhteisomistukseksi, mikä voi aiheuttaa ongelmia myöhemmin. Esimerkiksi kiinteistöjä ei voi myydä tai pantata ilman kaikkien osakkaiden suostumusta, ja tilipäätöksiä on vaikea tehdä. Siksi jako kannattaa hoitaa kuntoon kohtuullisen ajan sisällä.
Perunkirjoitus ensin, jako vasta sen jälkeen
Ennen kuin pesänjakosopimusta voi edes miettiä, on laadittava perunkirjoitus. Se on virallinen asiakirja, jossa kartoitetaan vainajan kaikki varat ja velat. Perunkirjoitus on tehtävä kolmen kuukauden sisällä kuolemasta, ja se on toimitettava verotoimistolle.
Vasta perunkirjoituksen jälkeen tiedetään, paljonko pesässä on jaettavaa. Jos velkoja on enemmän kuin varoja, pesä on ylivelkainen, eikä perillisillä ole mitään jaettavaa. Tällöin pesänjakosopimusta ei tarvita lainkaan.
Keskustelu on avain onnistuneeseen jakoon
Omassa suvussani isän kuoltua meitä oli kolme sisarusta, ja jokainen meistä koki, että ”äidin vanha nojatuoli” oli juuri se tärkein esine. Kun aloimme asiasta puhua, selvisi, että jokaisella oli oma muistonsa tuolista – mutta kukaan ei oikeasti halunnut sitä itselleen, vaan jokainen oletti, että joku muu haluaa. Lopulta päätimme antaa sen hyväntekeväisyyteen.
Tämä esimerkki kertoo, kuinka tärkeää on puhua avoimesti ja kysyä suoraan. Älä oleta, mitä toinen ajattelee. Järjestäkää kokous tai useampikin, käykää läpi tavarat ja keskustelkaa rauhassa. Jos tunteet kuumenevat, tehkää tauko ja jatkakaa myöhemmin.
Jako voidaan tehdä tasaosuuksina tai sopien muutoin
Lähtökohtaisesti sisarukset perivät tasan. Jos heitä on kolme, kukin saa kolmasosan pesän varoista. Näin yksinkertaista se on paperilla, mutta käytännössä tilanne voi olla monimutkaisempi.
Esimerkiksi jos yksi sisaruksista on jo saanut vanhemmiltaan elinaikana merkittävän lahjan, se voidaan ottaa huomioon jaossa. Tätä kutsutaan ennakkoperinnöksi. Samoin jos joku sisaruksista on hoitanut vanhempaa pitkään ilman korvausta, voidaan sopia, että hän saa hieman suuremman osuuden.
Tärkeintä on, että kaikki ovat samaa mieltä ja että sopimus kirjataan ylös selkeästi.
Kiinteistöt ja asunnot vaativat erityishuomiota
Jos pesään kuuluu asunto tai mökki, jako mutkistuu. Harvoin kaikki sisarukset haluavat pitää kiinteistön yhteisenä, ja usein yhden lunastaminen itselleen on järkevin vaihtoehto.
Kiinteistön arvo on selvitettävä huolellisesti. Jos yksi sisaruksista haluaa lunastaa kiinteistön itselleen, hänen on maksettava muille heidän osuutensa rahana tai muuna omaisuutena. Tässä kohtaa on syytä käyttää kiinteistönvälittäjää tai arvioijaa, jotta hinta on reilu.
Vaihtoehtoisesti kiinteistö voidaan myydä ja rahat jakaa. Tämä on usein helpoin tapa, vaikka tunnearvoa on vaikea mitata rahassa.
Irtaimisto ja tavarat – pieni mutta tärkeä osa
Huonekalut, korut, taulut ja muut tavarat saattavat tuntua pieniltä asioilta suurten rahasummien rinnalla, mutta juuri ne aiheuttavat usein eniten riitaa. Mummon sormuksella tai isän vanhalla kellolla saattaa olla valtava tunnearvoa, vaikka niiden todellinen rahallinen arvo olisi pieni.
Hyvä käytäntö on, että sisarukset käyvät yhdessä läpi tavarat ja jokainen saa vuorollaan valita haluamansa esineen. Toinen vaihtoehto on arpoa esineet tai sopia, että joku maksaa muille pienen korvauksen erityisen tärkeästä esineestä.
Tärkeintä on dokumentoida, kuka saa mitä, jotta myöhemmin ei synny väärinkäsityksiä.
Pesänjakajan käyttäminen voi olla viisasta
Jos sisarukset eivät pääse sopuun, voidaan hakea tuomioistuimelta pesänjakajaa. Pesänjakaja on ulkopuolinen, puolueeton henkilö, joka hoitaa jaon juridisesti oikein ja tasapuolisesti.
Pesänjakajan käyttö maksaa, ja kustannukset vähennetään pesän varoista. Siksi se kannattaa vain, jos yhteisymmärrystä ei todella synny. Usein jo pelkkä uhka pesänjakajan käytöstä saa osapuolet löytämään kompromissin.
Sopimuksen laatiminen ja allekirjoitus
Kun jako on sovittu, on aika kirjoittaa pesänjakosopimus. Sopimukseen on kirjattava:
– Kaikki osapuolet ja heidän osuutensa
– Pesän varat ja niiden jako
– Mahdolliset velat ja vastuut
– Kiinteistöjen ja irtaimiston jako
– Erityisehdot ja korvaukset
Sopimus on allekirjoitettava kaikkien perillisten toimesta, ja se on hyvä todistuttaa kahdella puolueettomalla todistajalla. Näin varmistetaan, että sopimus on pätevä.
Sopimus kannattaa laatia huolella, sillä virheet voivat aiheuttaa ongelmia myöhemmin. Jos epävarmuutta on, kannattaa käyttää asianajajan tai lakimiehen apua.
Verotus ja ilmoitukset
Pesänjakosopimus on toimitettava verotoimistolle. Perinnöstä maksetaan perintöveroa, jonka suuruus riippuu perinnön arvosta ja perijän sukulaisuussuhteesta vainajaan.
Sisarusten välillä perintövero on asteikolle I, joka on edullisin verotusluokka. Vero on maksettava 6 kuukauden sisällä perunkirjoituksen toimittamisesta.
Jos jaossa siirtyy kiinteistöjä, on tehtävä lainhuutohakemus ja maksettava varainsiirtovero. Myös mahdolliset pantit on siirrettävä tai maksettava pois.
Yleisiä virheitä ja väärinkäsityksiä
Virhe 1: Jako tehdään liian nopeasti
Älä kiirehdi. Anna itsellesi ja sisaruksillesi aikaa surra ja käsitellä tilannetta ennen kuin ryhdytte jakamaan omaisuutta.
Virhe 2: Oletukset ja puhumattomuus
Olettaminen on vaarallista. Kysy suoraan ja puhu avoimesti.
Virhe 3: Tunteiden antaminen vallata
Muista, että kysymys on rahasta ja tavaroista, ei rakkaudesta tai arvostuksesta vainajaa kohtaan.
Väärinkäsitys: ”Testamentti ratkaisee kaiken”
Vaikka olisi testamentti, pesänjako on silti tehtävä. Testamentti ohjaa jakoa, mutta ei korvaa pesänjakosopimusta.
Yhteenveto – avoimuus ja kunnioitus vievät perille
Pesänjakosopimus sisarusten kesken on prosessi, joka vaatii kärsivällisyyttä, rehellisyyttä ja kunnioitusta toisia kohtaan. Kun keskustelette avoimesti, käytätte tarvittaessa ammattilaisten apua ja dokumentoitte kaiken huolellisesti, jako onnistuu ja sisarussuhde säilyy.
Muistakaa, että vainajanne ei varmasti haluaisi teidän riitelevan hänen jäämistöstään. Tehkää jako rakkaudella ja kunnioituksella sekä vainajaa että toisianne kohtaan.