Kun yrityksen talous on ajautunut umpikujaan eikä laskuja yksinkertaisesti pysty enää maksamaan, konkurssi saattaa tuntua pelottavalta sanalta. Moni yrittäjä lykkää asian käsittelyä viimeiseen asti, vaikka todellisuudessa konkurssihakemuksen tekeminen ajoissa voi olla paras ratkaisu niin yrittäjälle itselleen kuin velkojillekin. Tässä artikkelissa käyn läpi, mitä asiakirjoja konkurssihakemus vaatii, miten prosessi etenee käytännössä ja mitä sudenkuoppia kannattaa välttää.
Jos olet tilanteessa, jossa mietit konkurssia, tämä artikkeli auttaa sinua ymmärtämään koko prosessin alusta loppuun. Tiedät sen jälkeen tarkalleen, mitä papereita tarvitset ja missä järjestyksessä asiat etenevät.
Kuka voi hakea konkurssia ja milloin?
Konkurssiin voidaan asettaa velallinen, joka ei kykene maksamaan velkojaan niiden erääntyessä. Hakemuksen voi tehdä joko velallinen itse tai velkoja. Käytännössä yrittäjän oma hakemus on usein järkevin vaihtoehto, koska silloin prosessi pysyy paremmin omissa käsissä.
Monella on sellainen käsitys, että konkurssi tulee kysymykseen vasta kun tilanne on täysin toivoton. Näin ei ole. Itse asiassa mitä aikaisemmin hakemuksen tekee, sitä paremmin yrityksen jäljellä oleva omaisuus saadaan jaettua velkojille ja sitä vähemmän turhia kuluja ehtii kertyä. Olen nähnyt tapauksia, joissa yrittäjä on sinnitellyt vuosikausia maksukyvyttömänä ja lopulta velat ovat moninkertaistuneet turhaan.
Konkurssihakemukseen tarvittavat asiakirjat
Konkurssihakemus jätetään siihen käräjäoikeuteen, jonka tuomiopiirissä velallisen hallintoa on pääasiallisesti hoidettu. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan useita asiakirjoja, ja niiden kokoaminen kannattaa aloittaa hyvissä ajoin.
Velallisen oma hakemus edellyttää seuraavia dokumentteja: Ensinnäkin tarvitaan itse konkurssihakemus, jossa kerrotaan yrityksen perustiedot, maksukyvyttömyyden syyt ja ajankohta. Hakemuksessa tulee ilmetä selkeästi, miksi yritys ei kykene selviytymään veloistaan.
Lisäksi tarvitaan kaupparekisteriote, joka on enintään kolme kuukautta vanha. Siihen liitetään yhtiöjärjestys tai yhtiösopimus sekä hallituksen tai yhtiömiesten päätös konkurssiin hakeutumisesta. Osakeyhtiöissä tämä tarkoittaa hallituksen kokouksen pöytäkirjaa, jossa konkurssi on päätetty.
Luettelo yrityksen varoista ja veloista on hakemuksen tärkein liite. Tämä tarkoittaa ajantasaista tasetta tai vastaavaa selvitystä, josta näkyy yrityksen omaisuus, pankkitilien saldot, saatavat, varastot ja muu omaisuus sekä toisaalta kaikki velat eriteltynä velkojittain. Velkaluettelossa tulee näkyä kunkin velkojan nimi, velan määrä ja peruste.
Hakemukseen liitetään myös viimeisin tilinpäätös ja mahdollinen välitilinpäätös. Jos kirjanpito on ajan tasalla, se helpottaa prosessia huomattavasti. Olen törmännyt tilanteisiin, joissa kirjanpito on ollut pahasti myöhässä, ja se on hidastanut koko konkurssiprosessia viikkoja, jopa kuukausia. Kirjanpidon kuntoon laittaminen jälkikäteen maksaa myös ylimääräistä rahaa, jota ei yleensä ole.
Muita tarvittavia asiakirjoja ovat selvitys yrityksen työntekijöistä ja heidän saatavistaan, luettelo yrityksen sopimuksista sekä tiedot mahdollisista oikeudenkäynneistä tai ulosottoperinnoistä.
Näin konkurssiprosessi etenee käytännössä
Kun hakemus on jätetty käräjäoikeuteen, asiat etenevät yleensä melko ripeästi. Käräjäoikeus käsittelee hakemuksen ja tekee päätöksen konkurssiin asettamisesta. Velallisen omasta hakemuksesta päätös tehdään tyypillisesti muutamassa päivässä, joskus jopa samana päivänä.
Konkurssiin asettamisen jälkeen tuomioistuin määrää pesänhoitajan, joka ottaa yrityksen omaisuuden haltuunsa. Pesänhoitaja on yleensä asianajaja, ja hänestä tulee käytännössä se henkilö, joka hoitaa koko prosessin eteenpäin. Velallisen on luovutettava pesänhoitajalle kaikki yrityksen omaisuus, kirjanpitoaineisto ja avaimet.
Pesänhoitaja laatii pesäluettelon kahden kuukauden kuluessa konkurssiin asettamisesta. Pesäluettelo on yksityiskohtainen selvitys yrityksen varoista ja veloista. Velallisen on vahvistettava pesäluettelo oikeaksi valaehtoisesti.
Tämän jälkeen pesänhoitaja laatii velallisselvityksen, jossa käydään läpi yrityksen toiminta, konkurssin syyt ja mahdolliset takaisinsaantiperusteet. Jos pesänhoitaja havaitsee epäilyttäviä varallisuusjärjestelyjä, niitä voidaan peräyttää takaisinsaantikanteella.
Yleisiä väärinkäsityksiä konkurssista
Ehkä yleisin myytti on se, että konkurssi tarkoittaa automaattisesti yrittäjän henkilökohtaista taloudellista tuhoa. Osakeyhtiössä yrittäjä ei lähtökohtaisesti vastaa yhtiön veloista henkilökohtaisesti, ellei ole antanut henkilökohtaisia takauksia. Toki toiminimessä ja henkilöyhtiöissä tilanne on toinen.
Toinen väärinkäsitys koskee liiketoimintakieltoa. Konkurssi ei automaattisesti johda liiketoimintakieltoon. Kielto voidaan määrätä vain, jos yrittäjä on toiminut olennaisesti lain tai hyvän liiketavan vastaisesti. Rehellisesti toiminut yrittäjä voi perustaa uuden yrityksen konkurssista huolimatta.
Kolmas harhaluulo on, että konkurssiprosessi kestää vuosikausia. Yksinkertaisissa tapauksissa, joissa omaisuutta on vähän, konkurssi voidaan saada päätökseen muutamassa kuukaudessa. Monimutkaisemmat tapaukset voivat tosin venyä pidempään.
Käytännön vinkkejä konkurssihakemuksen tekijälle
Ensimmäinen ja tärkein neuvo on: pidä kirjanpito ajan tasalla. Se säästää rahaa, aikaa ja hermoja. Toinen asia on, että kannattaa konsultoida asianajajaa ennen hakemuksen jättämistä. Moni asia voi vielä ratketa yrityssaneerauksella tai vapaaehtoisella velkajärjestelyllä.
Älä myöskään siirrä yrityksen omaisuutta pois ennen konkurssia. Tällainen toiminta voi johtaa takaisinsaantiin ja pahimmassa tapauksessa rikosoikeudellisiin seuraamuksiin. Käy läpi kaikki sopimukset ja selvitä, mitkä niistä sisältävät henkilökohtaisia takauksia.
Usein kysyttyjä kysymyksiä
Paljonko konkurssihakemus maksaa? Käräjäoikeuden hakemusmaksu on muutamia satoja euroja. Suurin kulu muodostuu pesänhoitajan palkkiosta, joka maksetaan konkurssipesän varoista.
Voiko konkurssin perua? Konkurssiin asettamispäätökseen voi hakea muutosta, mutta käytännössä peruutus on harvinaista. Jos velallinen ja velkojat pääsevät sopimukseen, konkurssi voidaan kuitenkin raueta.
Mitä tapahtuu työntekijöille? Työntekijöiden palkkasaatavat maksetaan palkkaturvasta. Pesänhoitaja irtisanoo työsopimukset, ja irtisanomisaika on konkurssissa enintään 14 päivää.
Tarvitaanko asianajajaa? Laki ei edellytä asianajajan käyttöä hakemuksen tekemisessä, mutta suosittelen sitä lämpimästi. Prosessi on juridisesti monimutkainen, ja pienet virheet voivat aiheuttaa isoja ongelmia myöhemmin.
Oikean asiakirjapohjan löytäminen ja hakemuksen laatiminen huolellisesti on ensimmäinen askel kohti hallittua konkurssiprosessia. Asiakirja24.fi tarjoaa apua oikeiden asiakirjojen löytämiseen, jotta voit keskittyä olennaiseen sen sijaan, että huolehdit paperitöistä.