Avopuoliso ei peri toistaan Suomen lain mukaan, vaikka yhteiselämää olisi takana kymmenen vuotta ja yhteisiä lapsia. Tämä yllättää monet vasta siinä vaiheessa, kun toinen kuolee eikä jäljelle jäänyt osapuoli saa mitään perintönä – ei edes oikeutta jäädä asumaan yhteiseen kotiin ilman erillistä sopimusta. Käydään läpi, mitkä asiakirjat avopuolisoiden kannattaa laatia etukäteen ja mitä kuolinpesässä tehdään, jos niitä ei ole.
Miksi avopuoliso ei peri automaattisesti
Perintökaari tuntee perillisinä vain sukulaiset ja aviopuolisot. Avoliitto ei tuota perintöoikeutta, vaikka rekisteröity osoite olisi sama ja lapsia olisi yhdessä useampikin.
Tämä on yksi yleisimmistä väärinkäsityksistä perintöasioissa. Moni luulee, että pitkä yhteiselo – esimerkiksi 15 vuotta samassa taloudessa – rinnastuisi jollain tavalla avioliittoon perinnön suhteen. Näin ei ole. Laki tekee tässä tarkan eron: joko ollaan naimisissa tai ei olla, eikä avoliiton kestolla ole merkitystä.
Jos avopuoliso kuolee ilman testamenttia, koko omaisuus menee hänen omille perillisilleen – yleensä lapsille, tai jos lapsia ei ole, vanhemmille tai sisaruksille. Leski-asemaa vastaavaa suojaa ei ole lainkaan. Eloonjäänyt avopuoliso voi jäädä täysin tyhjän päälle, vaikka olisi ollut mukana maksamassa yhteisen kodin lainaa vuosikausia.
Testamentti on ainoa tapa turvata avopuolison asema
Ainoa keino, jolla avopuoliso voi periä toisen omaisuutta, on testamentti. Ilman sitä perintöoikeutta ei synny millään muulla järjestelyllä – ei avoliiton kestolla, ei yhteisillä lapsilla, ei edes yhteisellä asunnolla.
Testamentissa avopuolisolle voidaan määrätä omaisuutta joko täydellä omistusoikeudella tai käyttöoikeudella. Käytännössä monissa tilanteissa käyttöoikeustestamentti on toimivampi ratkaisu: sillä turvataan eloonjääneen oikeus asua yhteisessä kodissa ja käyttää irtaimistoa, kun taas omistusoikeus siirtyy lopulta rintaperillisille. Tämä vähentää myös perintöveron määrää, koska käyttöoikeus alentaa omistusoikeuden verotusarvoa.
On syytä huomioida, että rintaperillisillä on aina oikeus lakiosaan – puoleen siitä, mitä he olisivat perineet ilman testamenttia. Testamentti ei voi syrjäyttää lakiosaa täysin, joten jos vainajalla on lapsia edellisestä liitosta, testamentin sisältöä kannattaa miettiä huolella yhdessä asiantuntijan kanssa. Tyypillinen sudenkuoppa on liian kunnianhimoinen testamentti, joka johtaa lakiosavaatimuksiin ja pitkittyneeseen perinnönjakoon.
Avoliittolain mukainen hyvitys – toissijainen turva
Vuonna 2011 voimaan tullut laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta antaa tietyin edellytyksin oikeuden hyvitykseen, jos toinen osapuoli on kartuttanut yhteistä omaisuutta enemmän kuin toinen. Tämä ei ole perintöä, vaan omaisuuden erottelua muistuttava järjestely, ja sitä pitää vaatia erikseen kuolinpesältä kolmen kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta.
Käytännön esimerkki havainnollistaa tilannetta: pariskunta on asunut yhdessä 12 vuotta Tampereella omistamassaan rivitalossa, jonka lainanlyhennyksistä toinen on maksanut 70 prosenttia palkkatulojen erolla. Kun tämä osapuoli kuolee ilman testamenttia, eloonjäänyt voi vaatia hyvitystä siitä osuudesta, jonka hän on itse kartuttanut yhteiseen omaisuuteen nähden suhteettoman vähän omaa panostaan vastaan. Hyvitys ei kuitenkaan koske koko omaisuutta, vaan ainoastaan sitä epäsuhtaa, joka voidaan näyttää toteen – ja näyttövelvollisuus on hyvitystä vaativalla.
Avoliittosopimus selkeyttää omaisuuden jaon jo etukäteen
Avoliittosopimus ei ole perintöasiakirja, mutta se kannattaa laatia rinnalle. Sopimuksessa määritellään, mikä omaisuus on kummankin omaa ja mikä yhteistä, ja miten yhteinen omaisuus jaetaan erotilanteessa tai kuoleman jälkeen. Tämä helpottaa huomattavasti kuolinpesän selvitystä, koska omaisuuden alkuperää ei tarvitse enää jälkikäteen selvitellä kuiteista ja tiliotteista.
Ilman avoliittosopimusta kuolinpesän pesänselvittäjä joutuu usein arvioimaan, mikä omaisuus kuuluu vainajalle ja mikä eloonjääneelle avopuolisolle. Tämä koskee erityisesti irtainta omaisuutta – huonekaluja, autoa, kodinkoneita – joiden omistussuhteita ei ole koskaan dokumentoitu. Riidat syntyvät usein juuri näistä pienemmistä omaisuuseristä, ei suurista kiinteistöistä.
Perunkirjoitus ja kuolinpesän käytännön asiat
Kun avopuoliso kuolee, perunkirjoitus on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Perukirjaan merkitään vainajan omaisuus ja velat, ja jos testamentti on olemassa, se liitetään perukirjaan. Eloonjäänyt avopuoliso ei ole tässä vaiheessa automaattisesti osakas kuolinpesässä, ellei testamentti tee hänestä sellaista.
Jos testamentti on olemassa ja siinä on määrätty omaisuutta avopuolisolle, kannattaa varmistaa, että testamentti on annettu tiedoksi perillisille asianmukaisesti ennen kuin sitä aletaan panna täytäntöön – muuten testamentin lainvoimaisuus voi viivästyä ja koko perinnönjakosopimuksen laatiminen jää odottamaan. Käytännössä tämä tarkoittaa, ettei asuntoa tai muuta omaisuutta voi vielä myydä tai siirtää omiin nimiin.
Yleinen virhe on myös se, että testamentti tehdään aikoinaan käsin ilman todistajia tai päivämäärää, jolloin sen pätevyys riitautetaan helposti. Testamentin on täytettävä muotomääräykset: kaksi esteetöntä todistajaa, jotka ovat läsnä yhtä aikaa allekirjoitushetkellä ja tietävät asiakirjan olevan testamentti – heidän ei tarvitse tietää sisältöä. Toinen tyypillinen virhe on testamentin unohtuminen kotelon pohjalle vuosiksi ilman että kukaan tietää sen olemassaolosta – testamentista kannattaa aina kertoa vähintään yhdelle luotettavalle henkilölle tai säilyttää se paikassa, josta se varmasti löytyy.
Usein kysyttyä
Periikö avopuoliso automaattisesti, jos meillä on yhteisiä lapsia?
Ei periä. Yhteiset lapset eivät luo avopuolisolle perintöoikeutta – he perivät oman vanhempansa, ei avopuolisoa. Avopuolison asema perinnössä edellyttää aina testamenttia.
Voiko avopuoliso jäädä asumaan yhteiseen kotiin, jos toinen kuolee?
Vain jos testamentissa on annettu asumis- tai käyttöoikeus, tai jos koti on ollut yksinomaan eloonjääneen omistuksessa. Ilman testamenttia perilliset voivat vaatia yhteisomistuksessa olleen asunnon myyntiä tai lunastusta.
Kuinka paljon perintöveroa avopuoliso maksaa testamentilla saadusta omaisuudesta?
Avopuoliso kuuluu perintöverotuksen toiseen veroluokkaan, jossa vero on selvästi korkeampi kuin lapsilla tai puolisolla. Esimerkiksi 100 000 euron perinnöstä vero voi nousta yli 30 prosenttiin, kun ensimmäisessä veroluokassa vastaava osuus jäisi noin 11 prosenttiin.
Testamentin laatiminen ja avoliittosopimuksen tekeminen ovat molemmat asioita, jotka kannattaa hoitaa kuntoon silloin, kun kumpikaan osapuoli ei ole vielä sairas tai kiireessä. Moni avopari lykkää näitä asiakirjoja ”johonkin sopivampaan hetkeen”, mutta perintöoikeudellisesti sopivin hetki on aina nyt – kuoleman ajankohtaa ei voi tietää etukäteen.