Olet myymässä vanhaa autoa, venettä tai ehkä kalliimpaa soitinta. Ostaja on löytynyt, hinta sovittu ja rahat vaihtavat omistajaa. Kirjoitat kuitin, kättelette ja homma on hoidettu – vai onko?
Monessa tilanteessa pelkkä kuitti riittää oikein hyvin. Mutta on tilanteita, joissa kuitin varassa toimiminen on kuin kävelisi jäällä ilman nastoja: yleensä menee hyvin, mutta kun liukastuu, seuraukset voivat olla kalliita. Irtaimen kauppakirja on se dokumentti, joka suojaa molempia osapuolia silloin, kun kaupan kohde on arvokkaampi tai monimutkaisempi kuin pari kymppiä vaihtava kirpputoripöytä.
Tässä artikkelissa käyn läpi, milloin kauppakirja kannattaa ehdottomasti tehdä, mitä siinä pitää olla ja miten vältät yleisimmät sudenkuopat.
Mikä on irtaimen kauppakirja ja miten se eroaa kuitista?
Kuitti on yksinkertaisesti todiste siitä, että rahat on vaihdettu. Se kertoo summan, päivämäärän ja parhaassa tapauksessa sen, mistä maksu on suoritettu. Kuitti ei kuitenkaan ota kantaa esimerkiksi tavaran kuntoon, vastuisiin tai siihen, mitä tapahtuu jos kaupan kohteessa ilmenee vikaa.
Irtaimen kauppakirja on sopimus, jossa määritellään kaupan ehdot tarkemmin. Siinä yksilöidään kaupan kohde, sovitaan hinnasta ja maksuehdoista, kirjataan tavaran kunto ja mahdolliset puutteet sekä sovitaan vastuunjaosta. Yksinkertaisesti sanottuna: kuitti kertoo että kauppa tehtiin, kauppakirja kertoo millä ehdoilla se tehtiin.
Milloin pelkkä kuitti ei riitä?
Nyrkkisääntönä voisi sanoa, että mitä arvokkaampi tai monimutkaisempi kaupan kohde on, sitä tärkeämpää on laatia kunnollinen kauppakirja. Käytännössä kauppakirja kannattaa tehdä aina, kun kyseessä on ajoneuvo – auto, moottoripyörä, vene, mönkijä tai muu rekisteröitävä kulkuneuvo. Samoin arvokkaampi irtaimisto kuten koneet, laitteet, elektroniikka tai huonekalut, joiden arvo nousee satoihin tai tuhansiin euroihin, ansaitsee kauppakirjan. Tilanne on sama, jos myydään kokonainen irtaimistokokonaisuus, vaikkapa yrityksen koneita tai toimistokalustoa kerralla. Myös kaikki tilanteet, joissa maksu tapahtuu osissa tai joissa tavara luovutetaan eri aikaan kuin maksu, vaativat kirjallisen sopimuksen.
Jos myyt pyöräilykypärän torilla kympillä, kuitti riittää mainiosti. Mutta jos myyt käytetyn auton 8 000 eurolla, pelkän kuitin varassa toimiminen on riski, jota ei kannata ottaa.
Käytännön esimerkki: kun kuitti ei riittänyt
Muutama vuosi sitten eräs tuttavani myi käytetyn peräkärryn. Hinta oli reilu tuhat euroa, ja kauppa tehtiin käteisellä parkkipaikalla. Hän kirjoitti kuitin, jossa luki ”peräkärry, 1 200 €” ja päivämäärä. Pari viikkoa myöhemmin ostaja otti yhteyttä ja väitti, että kärryn pohja oli ruostunut läpi ja vaati rahoja takaisin. Myyjä tiesi, että kärry oli myyty siinä kunnossa kuin se oli, ja ostaja oli sen itse tarkastanut. Mutta koska mitään ei ollut kirjattu kuntokuvaukseen tai sovittu siitä, että kauppa tehtiin ”sellaisena kuin on” -periaatteella, tilanne muuttui sana sanaa vastaan -tilanteeksi. Lopulta asia selvisi, mutta hermoja ja aikaa kului turhaan. Kauppakirjalla koko ongelma olisi vältetty.
Mitä hyvässä irtaimen kauppakirjassa pitää olla?
Kauppakirjan ei tarvitse olla monimutkainen juridinen asiakirja. Tärkeintä on, että siitä löytyvät oleelliset tiedot selkeästi kirjattuna.
Ensimmäisenä kirjataan osapuolten tiedot eli myyjän ja ostajan nimet, osoitteet ja henkilötunnukset tai y-tunnukset. Toiseksi kuvataan kaupan kohde mahdollisimman tarkasti. Auton kohdalla tämä tarkoittaa merkkiä, mallia, vuosimallia, rekisterinumeroa ja mittarilukemaa. Kolmantena kirjataan kauppahinta ja maksuehdot – maksetaanko kerralla vai osissa, millä aikataululla ja millä tavalla.
Neljäntenä ja usein tärkeimpänä kohtana on tavaran kunto ja mahdolliset viat. Tähän kirjataan rehellisesti, mikä on tavaran kunto kaupantekohetkellä ja onko siinä tunnettuja vikoja tai puutteita. Viidentenä sovitaan omistus- ja vaaranvastuun siirtymisestä eli siitä, milloin tavara on virallisesti ostajan ja kenen vastuulla mahdolliset vahingot ovat kuljetuksen aikana. Lopuksi lisätään päivämäärä, paikka ja molempien allekirjoitukset.
Yleisiä väärinkäsityksiä irtaimen kaupasta
Moni luulee, että suullinen sopimus ei ole sitova. Kyllä se on – irtaimen kaupassa suullinenkin sopimus on juridisesti pätevä. Ongelma on vain se, että riitatilanteessa sen sisältöä on lähes mahdotonta todistaa. Kirjallinen kauppakirja ei siis tee sopimuksesta ”enemmän pätevää”, vaan se tekee siitä todistettavan.
Toinen yleinen harhaluulo on, että kauppakirja tarvitsee todistajat tai notaarin vahvistuksen. Irtaimen kaupassa tällaista vaatimusta ei ole. Kahden osapuolen allekirjoitukset riittävät. Todistajat ovat toki hyvä lisä, mutta eivät pakollisia.
Kolmas myytti on, että ”sellaisena kuin on” -ehto vapauttaa myyjän kaikesta vastuusta. Näin ei ole. Vaikka tavara myydään käytettynä ja nykyisessä kunnossaan, myyjä vastaa silti siitä, ettei hän ole salannut tiedossaan olevia vikoja. Rehellisyys kannattaa aina – sekä moraalisesti että juridisesti.
Vinkit sujuvaan kaupantekoon
Ota kauppakirjasta aina kaksi kappaletta, yksi molemmille osapuolille. Valokuvaa kaupan kohde kaupantekohetkellä, erityisesti jos kyseessä on ajoneuvo tai muu kuluva esine. Kuvat toimivat lisätodisteena tavaran kunnosta. Älä kiirehdi – lue kauppakirja läpi rauhassa ennen allekirjoitusta, vaikka toinen osapuoli hoputtaisi. Jos maksu tapahtuu tilisiirrolla, kirjaa viitenumero tai maksun tunniste kauppakirjaan. Ja jos kauppa tuntuu yhtään epäselvältä, älä epäröi pyytää lisäaikaa tai neuvoa.
Usein kysyttyjä kysymyksiä
Pitääkö kauppakirja tehdä aina kirjallisena? Lain mukaan ei, mutta käytännössä aina kun kaupan arvo ylittää muutaman sadan euron, kirjallinen sopimus on viisas ratkaisu.
Voiko kauppakirjan tehdä itse vai tarvitaanko juristi? Kauppakirjan voi aivan hyvin laatia itse. Valmis pohja auttaa varmistamaan, ettei mikään oleellinen jää puuttumaan. Asiakirja24.fi:stä löydät valmiin irtaimen kauppakirjapohjan, jota voit muokata omaan tilanteeseesi.
Entä jos ostaja ei suostu allekirjoittamaan kauppakirjaa? Tämä on itsessään varoitusmerkki. Jos toinen osapuoli ei halua kirjata sovittuja ehtoja paperille, kannattaa miettiä tarkkaan, haluaako kauppaa tehdä ollenkaan.
Koskeeko kuluttajansuoja yksityishenkilöiden välistä kauppaa? Ei koske. Kuluttajansuojalaki suojaa kuluttajaa vain silloin, kun myyjänä on elinkeinonharjoittaja. Yksityishenkilöiden välisessä kaupassa kauppakirjan merkitys korostuu entisestään, koska lakisääteinen suoja on vähäisempi.
Irtaimen kauppakirja on pieni vaiva, joka voi säästää isolta harmilta. Kun ehdot on kirjattu selkeästi, molemmat osapuolet tietävät missä mennään – ja voivat keskittyä nauttimaan kaupastaan sen sijaan, että miettisivät mitä oikeastaan sovittiin.