Läheisen kuolema on aina vaikea hetki, ja samaan aikaan edessä on käytännön asioita, jotka on hoidettava. Perinnönjako on yksi niistä, ja monelle se tuntuu monimutkaiselta paperisodalta. Itse muistan äitini siskon kuoleman jälkeen, kun koko suku kokoontui käymään läpi papereita – kukaan ei oikein tiennyt, mitä pitää tehdä ensin ja mitkä asiakirjat ovat välttämättömiä. Sen kokemuksen jälkeen ymmärsin, miten tärkeää on tietää etukäteen, mitä prosessi vaatii.
Tässä artikkelissa käyn läpi kaikki oleelliset asiakirjat ja aikataulut, jotka liittyvät perinnönjakoon. Tavoitteena on, että tiedät tarkalleen, mitä sinun tulee tehdä ja missä järjestyksessä.
Miksi perinnönjako on tehtävä?
Perinnönjako on lakisääteinen velvoite, kun henkilö kuolee ja jättää jälkeensä omaisuutta. Vaikka kyseessä olisi pieni perinnöksi jäävä summa, jako on silti tehtävä virallisesti. Perinnönjaon tarkoitus on selvittää, kenelle vainajan omaisuus kuuluu ja missä suhteessa. Ilman virallista perinnönjakoa perilliset eivät voi esimerkiksi myydä perittyjä kiinteistöjä tai jakaa pankkivaroja.
Monet luulevat, että pelkkä testamentti riittää, mutta näin ei ole. Testamentti määrittää vain sen, kuka saa omaisuuden, mutta perinnönjako on se prosessi, jossa jako käytännössä toteutetaan ja kirjataan virallisesti.
Ensimmäiset asiakirjat – perukirja
Perinnönjaon perusta on perukirja, joka on laadittava kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Tämä on ensimmäinen ja tärkein asiakirja koko prosessissa. Perukirjaan listataan kaikki vainajan varat ja velat kuolinhetken tilanteen mukaan.
Perukirjan laatimiseen tarvitset seuraavat asiakirjat:
– Kuolintodistus
– Tiliotteet kaikista pankeista
– Kiinteistöjen arviot ja omistustiedot
– Arvopaperisalkun tiedot
– Vakuutuskirjat ja tieto mahdollisista vakuutuskorvauksista
– Todistukset veloista (lainat, luotot)
– Testamentti, jos sellainen on olemassa
Perukirjan voi laatia itse, mutta monesti kannattaa käyttää asianajajan tai lakimiehen apua, erityisesti jos omaisuutta on paljon tai tilanne on monimutkainen. Itse suosittelen ammattilaisen apua aina, kun omaisuuteen kuuluu kiinteistöjä tai yrityksiä.
Perintöverotus – älä unohda määräaikoja
Kun perukirja on valmis, se on toimitettava Verohallinnolle kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Tämä on ehdoton määräaika, ja sen ylittämisestä seuraa viivästysmaksuja.
Verohallinto laskee perukirjan perusteella, paljonko perintöveroa on maksettava. Perintövero on maksettava kahdeksan kuukauden kuluessa kuolemasta, mutta maksujärjestelyjä voi hakea, jos omaisuus on kiinni esimerkiksi kiinteistössä eikä rahaa ole heti saatavilla.
Perintöveron suuruus riippuu perinnön arvosta ja perijän sukulaisuussuhteesta vainajaan. Lähisukulaisilla (lapset, puoliso) on alhaisempi veroprosentti kuin etäisemmillä sukulaisilla.
Perinnönjakosopimus – virallinen jako
Kun perukirja on tehty ja perintöverot hoidettu, vuorossa on varsinainen perinnönjakosopimus. Tämä on asiakirja, jossa perilliset sopivat keskenään, miten omaisuus jaetaan. Jos perijöitä on useita, kaikki perilliset on oltava mukana sopimuksessa.
Perinnönjakosopimuksessa määritellään:
– Kuka saa mitäkin omaisuutta
– Miten rahat jaetaan
– Miten kiinteistöt käsitellään (myydäänkö vai jääkö jollekin)
– Mahdolliset tasingot (jos joku saa arvokkaampaa omaisuutta)
Perinnönjakosopimus voidaan tehdä milloin tahansa perukirjan valmistumisen jälkeen, mutta käytännössä se kannattaa tehdä melko pian, jotta asia tulee hoidetuksi. Sopimus ei vaadi todistajia, mutta sen allekirjoittavat kaikki perilliset.
Kun jako ei suju – pesänjakaja apuun
Jos perilliset eivät pääse sopuun jaosta, voidaan hakea pesänjakajaa käräjäoikeudesta. Pesänjakaja on ulkopuolinen henkilö (yleensä asianajaja), joka hoitaa jaon virallisesti. Tämä maksaa tietysti enemmän, mutta joskus se on ainoa tapa saada jako etenemään.
Itse olen nähnyt tilanteita, joissa sisarukset ovat riidelleet vanhempien talon kohtalosta vuosia. Pesänjakajan ottaminen mukaan ratkaisee yleensä asian nopeasti, vaikka se tuntuukin epämukavalta vaihtoehdolta.
Aikataulu tiivistettynä
Jotta saat selkeän kuvan koko prosessista, tässä on aikataulu tärkeimmistä vaiheista:
0-3 kuukautta kuolemasta: Perukirjan laatiminen ja toimittaminen Verohallinnolle.
3-8 kuukautta kuolemasta: Perintöveron maksaminen.
8-12 kuukautta kuolemasta: Perinnönjakosopimuksen laatiminen ja allekirjoittaminen (suositeltava aikaikkuna, ei pakollinen).
Jos jako viivästyy yli vuoden, se ei ole laitonta, mutta pitkittynyt tilanne voi aiheuttaa ongelmia esimerkiksi kiinteistöjen hoidossa tai myöhemmissä oikeustoimissa.
Yleisimmät virheet ja väärinkäsitykset
Yksi yleisimmistä virheistä on ajatella, että testamentti korvaa perinnönjaon. Testamentti on vain osa prosessia – se määrittää, kuka perii, mutta jako on silti tehtävä erikseen.
Toinen yleinen virhe on perukirjan viivästyminen. Kolmen kuukauden määräaika tulee nopeasti, erityisesti jos perheessä on paljon järjesteltävää. Kannattaa aloittaa tietojen kerääminen heti, kun se tuntuu sopivalta.
Monille tulee yllätyksenä, että perintövero on maksettava, vaikka omaisuutta ei vielä olisi jaettu. Tämä voi aiheuttaa maksuongelmia, joten kannattaa harkita maksujärjestelyjä tai varojen ennakkonostoa kuolinpesästä.
Mitä jos olet ainoa perillinen?
Vaikka olisit ainoa perillinen, perukirja ja perinnönjako on silti tehtävä. Prosessi on tosin yksinkertaisempi, koska ei tarvitse neuvotella muiden kanssa. Voit laatia perukirjan itse ja tehdä perinnönjakosopimuksen itsellesi.
Yhteenveto
Perinnönjako ei ole niin monimutkainen kuin miltä se ensi alkuun vaikuttaa, kunhan tiedät, mitä asiakirjoja tarvitset ja missä järjestyksessä. Tärkeintä on pitää kiinni määräajoista ja hoitaa perukirja ajoissa. Sen jälkeen prosessi etenee omaa tahtiaan, ja lopulta jako saadaan tehtyä.
Muista, että voit aina pyytää apua – asianajajat ja lakimiehet ovat tottuneet näihin tilanteisiin ja voivat opastaa kädestä pitäen läpi koko prosessin.