Edunvalvontavaltuutus on asiakirja, jolla henkilö valtuuttaa toisen hoitamaan taloudellisia ja henkilökohtaisia asioitaan, kun hän ei itse kykene niitä hoitamaan. Valtuutus tulee voimaan vasta kun henkilö menettää toimintakykynsä ja lääkäri todistaa tämän. Edunvalvontavaltuutus on vaihtoehto viranomaisen määräämälle edunvalvonnalle ja antaa enemmän itsemääräämisoikeutta. Valtuutus on rekisteröitävä maistraatin edunvalvontavaltuutusrekisteriin.
Luo edunvalvontavaltuutus asiakirja
Täytä alla olevat tiedot ja lataa asiakirja ilmaiseksi. Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia.
Miksi jokaisen aikuisen pitäisi tietää edunvalvontavaltuutuksesta
Edunvalvontavaltuutus on asiakirja, jolla varmistat, että sinun asioitasi hoitaa juuri se henkilö, jonka itse valitset — silloinkin, kun et enää pysty päättämään itse. Kyse ei ole pelkästään ikäihmisten asiasta. Sairaus, onnettomuus tai muu yllättävä tilanne voi kohdata ketä tahansa, ja ilman edunvalvontavaltuutusta päätösvalta siirtyy viranomaisille. Tämä artikkeli kertoo, mitä edunvalvontavaltuutus tarkoittaa käytännössä, miten se laaditaan oikein ja mitä virheitä siinä tyypillisesti tehdään.
Mikä edunvalvontavaltuutus on ja miten se eroaa edunvalvonnasta
Edunvalvontavaltuutus perustuu lakiin edunvalvontavaltuutuksesta (648/2007). Sen avulla valtuuttaja nimeää etukäteen luotetun henkilön — valtuutetun — hoitamaan taloudellisia ja henkilökohtaisia asioitaan, jos tulee aika, jolloin ei itse siihen kykene. Valtuutus tulee voimaan vasta, kun Digi- ja väestötietovirasto (DVV) vahvistaa sen.
Tämä on ratkaiseva ero verrattuna tuomioistuimen määräämään edunvalvontaan. Edunvalvonnassa käräjäoikeus päättää, kuka asioitasi hoitaa — eikä se välttämättä ole läheisesi. Edunvalvontavaltuutuksessa sinä itse teet valinnan, ja voit räätälöidä valtuudet juuri sellaisiksi kuin haluat.
Kuka voi tehdä edunvalvontavaltuutuksen
Valtuutuksen voi tehdä jokainen 18 vuotta täyttänyt henkilö, joka ymmärtää valtuutuksen merkityksen laatimishetkellä. Tämä on oleellinen kohta: valtuutusta ei voi laatia enää silloin, kun toimintakyky on jo heikentynyt niin paljon, ettei henkilö ymmärrä asiakirjan sisältöä.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että paras aika tehdä edunvalvontavaltuutus on silloin, kun olet terve ja toimintakykyinen. Moni herää asian äärelle vasta, kun lähipiirissä tapahtuu jotain — vanhempi sairastuu, puoliso joutuu onnettomuuteen. Silloin oma valtuutus tulee usein tehtyä samalla, mutta viisainta olisi hoitaa se ajoissa ilman ulkoista painetta.
Mitä edunvalvontavaltuutukseen kirjataan
Asiakirja on yllättävän vapaamuotoinen, mutta tietyt asiat on oltava mukana, jotta DVV hyväksyy sen. Valtuutukseen kirjataan vähintään:
Valtuuttaja — kuka antaa valtuutuksen (nimi, henkilötunnus).
Valtuutettu — kuka saa hoitaa asioita. Voit nimetä myös varavaltuutetun siltä varalta, että ensisijainen valtuutettu ei pysty tai halua toimia.
Tehtävien laajuus — koskeeko valtuutus taloudellisia asioita, henkilökohtaisia asioita vai molempia. Taloudellisiin kuuluvat esimerkiksi pankkiasiointi, laskujen maksu ja omaisuuden hallinta. Henkilökohtaisiin kuuluvat muun muassa terveydenhuolto ja asumisjärjestelyt.
Voimaantulon ehto — valtuutus tulee voimaan, kun valtuuttaja ei enää kykene hoitamaan asioitaan sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen tai muun vastaavan syyn vuoksi.
Todistajat — kaksi esteetöntä todistajaa, jotka ovat samanaikaisesti läsnä. Todistajat eivät saa olla valtuutettuja, heidän puolisoitaan eivätkä läheisiä sukulaisia.
Voit halutessasi sisällyttää valtuutukseen myös tarkempia määräyksiä, kuten oikeuden myydä kiinteistön tai ohjeita hoivakotipaikan valinnasta. Mitä tarkemmin kirjoitat, sitä vähemmän tulkintaongelmia syntyy myöhemmin.
Edunvalvontavaltuutuksen laatiminen askel askeleelta
1. Valitse valtuutettu huolellisesti. Kyse on luottamustehtävästä. Valtuutetun pitää olla henkilö, johon luotat ja joka on valmis hoitamaan asioitasi — mahdollisesti vuosia. Keskustele valitsemasi henkilön kanssa etukäteen.
2. Laadi asiakirja kirjallisesti. Edunvalvontavaltuutus on tehtävä kirjallisena. Suullinen valtuutus ei päde. Voit käyttää valmista asiakirjapohjaa, mutta varmista, että se sisältää kaikki lain edellyttämät kohdat.
3. Allekirjoita todistajien läsnä ollessa. Kahden esteettömän todistajan pitää nähdä, kun allekirjoitat valtuutuksen. Todistajat vahvistavat omilla allekirjoituksillaan, että olet tehnyt valtuutuksen vapaasta tahdostasi ja ymmärtänyt sen merkityksen.
4. Säilytä asiakirja turvallisesti. Alkuperäinen valtuutus tarvitaan, kun sitä haetaan vahvistettavaksi. Kerro valtuutetulle, missä asiakirja on. Moni säilyttää sen kotona turvallisessa paikassa tai pankin tallelokerossa.
5. Vahvistus DVV:ssä tarvittaessa. Kun valtuuttajan toimintakyky heikkenee, valtuutettu hakee vahvistusta Digi- ja väestötietovirastolta. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan alkuperäinen valtuutus ja lääkärintodistus valtuuttajan tilasta.
Yleinen myytti: ”Puoliso hoitaa asiani automaattisesti”
Tämä on yksi yleisimmistä väärinkäsityksistä. Avioliitto ei anna puolisolle oikeutta hoitaa toisen pankkiasioita, myydä omaisuutta tai tehdä hoitopäätöksiä. Jos edunvalvontavaltuutusta ei ole, puolisonkin täytyy hakea edunvalvojan määräämistä käräjäoikeudelta — ja prosessi on hidas, byrokraattinen ja stressaava juuri silloin, kun elämässä on muutenkin raskasta.
Sama koskee aikuisia lapsia. Vanhemman sairastuessa lapset eivät automaattisesti saa hoitaa tämän raha-asioita. Yksinkertainen edunvalvontavaltuutus olisi ratkaissut tilanteen etukäteen.
Käytännön esimerkki
Tyypillinen tilanne: 72-vuotias mies saa aivoverenvuodon ja menettää toimintakykynsä äkillisesti. Vaimo ei pääse miehen pankkitilille maksamaan yhteisiä laskuja. Kiinteistövero erääntyy, sähkölasku jää maksamatta. Edunvalvojan hakeminen käräjäoikeudesta kestää kuukausia.
Jos mies olisi laatinut edunvalvontavaltuutuksen ajoissa, vaimo olisi voinut hakea DVV:n vahvistusta ja hoitaa asiat päivien sisällä. Ero on valtava sekä käytännössä että henkisesti.
Edunvalvontavaltuutuksen yhteys muihin asiakirjoihin
Edunvalvontavaltuutus ei korvaa testamenttia eikä hoitotahtoa, mutta ne täydentävät toisiaan erinomaisesti. Testamentti koskee omaisuuden jakamista kuoleman jälkeen, hoitotahto ilmaisee toiveesi hoidosta elämän loppuvaiheessa, ja edunvalvontavaltuutus kattaa kaiken siltä väliltä — elinaikaisen asioidenhoidon silloin, kun et itse pysty.
Monella on testamentti tehtynä mutta edunvalvontavaltuutus puuttuu. Järkevä varautuminen kattaa kaikki kolme. Jos haluat lisäksi antaa jollekin oikeuden hoitaa yksittäistä asiaa puolestasi — vaikkapa pankissa asiointia varten — siihen riittää erillinen valtakirja.
Usein kysytyt kysymykset
Voiko edunvalvontavaltuutuksen peruuttaa?
Kyllä. Niin kauan kuin ymmärrät tekosi merkityksen, voit peruuttaa tai muuttaa valtuutuksen milloin tahansa. Peruutus on tehtävä kirjallisesti, ja alkuperäinen asiakirja on syytä hävittää. Jos DVV on jo vahvistanut valtuutuksen, peruutus edellyttää erillistä ilmoitusta DVV:lle.
Maksaako edunvalvontavaltuutuksen tekeminen?
Itse asiakirjan laatiminen ei maksa mitään, jos teet sen itse tai käytät ilmaista asiakirjapohjaa. Juristin avusta maksat tyypillisesti 150–400 euroa, riippuen valtuutuksen laajuudesta. DVV:n vahvistaminen on maksuton.
Pitääkö valtuutetun raportoida jollekin?
DVV valvoo valtuutetun toimintaa. Valtuuttaja voi myös nimetä asiakirjaan erillisen valvojan, jolla on oikeus saada tietoja valtuutetun toimista. Tämä on hyvä käytäntö erityisesti silloin, kun valtuutetulla on laajat taloudelliset valtuudet.
Yhteenveto: tee edunvalvontavaltuutus nyt
Edunvalvontavaltuutus on yksi tärkeimmistä asiakirjoista, joita aikuinen ihminen voi tehdä — ja silti harva hoitaa sen ajoissa. Se on yksinkertainen, edullinen ja nopea laatia. Vaihtoehtona on viranomaisten määräämä edunvalvonta, joka on kalliimpi, hitaampi ja jossa sinulla ei ole sananvaltaa. Älä jätä tätä päätöstä muiden tehtäväksi.