Avioliitto-oikeuden sopimus on puolisoiden välinen sopimus avio-oikeuden palauttamisesta omaisuuteen, josta se on aiemmin poistettu avioehdolla. Sopimus voidaan tehdä avioliiton aikana molemminpuolisella sopimuksella. Sopimuksessa määritellään mihin omaisuuteen avio-oikeus palautetaan ja milloin muutos tulee voimaan. Avioliitto-oikeuden sopimus on vahvistettava maistraatissa samoin kuin avioehtosopimus.
Luo avioliitto-oikeuden sopimus asiakirja
Täytä alla olevat tiedot ja lataa asiakirja ilmaiseksi. Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia.
Mikä on avioliitto-oikeuden sopimus ja miksi se on tärkeä?
Avioliitto-oikeuden sopimus on yksi niistä asiakirjoista, joita harva miettii ajoissa — mutta jonka puuttuminen voi tulla kalliiksi. Kyse on puolisoiden välisestä sopimuksesta, jolla määritellään, miten omaisuus jakautuu avioliiton päättyessä joko eroon tai kuolemaan. Käytännössä avioliitto-oikeuden sopimus tarkoittaa useimmiten avioehtosopimusta, joka on avioliittolain mukainen keino rajata tai poistaa puolisoiden avio-oikeus toistensa omaisuuteen.
Moni ajattelee, ettei avioehtoa tarvita, kun ”meillä ei ole mitään jaettavaa”. Todellisuudessa tilanteet muuttuvat: toinen perustaa yrityksen, perii kesämökin tai kartuttaa eläkesäästöjä vuosikymmeniä. Ilman sopimusta toinen puoliso voi osituksessa olla velvollinen luovuttamaan puolet omaisuutensa arvosta tasinkona — vaikka omaisuus olisi hankittu kokonaan omilla rahoilla.
Avioliitto-oikeus pähkinänkuoressa — mitä laki sanoo?
Suomen avioliittolain mukaan puolisoilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Tämä tarkoittaa, että avioliiton päättyessä tehdään ositus, jossa kummankin puolison varallisuus lasketaan yhteen ja jaetaan tasan. Se puoliso, jolla on enemmän omaisuutta, maksaa toiselle tasinkoa eli hyvitystä erotuksen tasoittamiseksi.
Avio-oikeus ei tarkoita, että puoliso omistaisi avioliiton aikana toisen omaisuutta. Omistussuhteet pysyvät erillisinä koko avioliiton ajan. Avio-oikeus aktivoituu vasta, kun avioliitto päättyy — ja silloin sen vaikutus voi olla yllättävän suuri.
Tyypillinen esimerkki: pariskunta eroaa 20 vuoden avioliiton jälkeen. Toinen on toiminut yrittäjänä ja kartuttanut yrityksen arvoksi 400 000 euroa. Toinen on työskennellyt palkkatyössä ja säästänyt 80 000 euroa. Ilman avioehtoa yrittäjäpuoliso joutuisi maksamaan tasinkoa noin 160 000 euroa — summan, joka voi pakottaa myymään yrityksen.
Mitä avioliitto-oikeuden sopimukseen kirjataan?
Avioehtosopimus voidaan laatia monella tavalla tilanteesta riippuen. Yleisimmät vaihtoehdot ovat:
Täydellinen avio-oikeuden poissulkeminen tarkoittaa, että kummallakaan puolisolla ei ole avio-oikeutta toisen omaisuuteen. Ositus tehdään, mutta tasinkoa ei makseta. Kumpikin pitää omansa.
Osittainen avio-oikeuden rajoittaminen on joustavampi vaihtoehto. Sopimuksella voidaan rajata avio-oikeuden ulkopuolelle esimerkiksi yritysomaisuus, perintönä saatu omaisuus tai ennen avioliittoa hankittu asunto. Muu omaisuus jaetaan normaalisti.
Yksipuolinen avioehto on mahdollinen mutta harvinainen. Siinä vain toisen puolison omaisuus rajataan avio-oikeuden ulkopuolelle. Tämä on tyypillinen tilanteissa, joissa toinen puoliso tuo avioliittoon merkittävästi enemmän varallisuutta.
Sopimukseen kirjataan molempien puolisoiden henkilötiedot, sopimuksen sisältö yksiselitteisesti, päivämäärä ja allekirjoitukset. Lisäksi tarvitaan kaksi esteetöntä todistajaa.
Muotovaatimukset — näin sopimus tulee päteväksi
Avioehtosopimuksen muotovaatimukset ovat ehdottomat. Jos yksikin vaatimus jää täyttämättä, sopimus on mitätön. Tarkista nämä kohdat:
Sopimus on tehtävä kirjallisesti. Suullinen avioehto ei ole pätevä missään tilanteessa.
Molemmat puolisot allekirjoittavat sopimuksen. Valtakirjalla allekirjoittaminen ei ole mahdollista.
Kaksi esteetöntä todistajaa allekirjoittaa sopimuksen samanaikaisesti. Todistaja ei saa olla kummankaan puolison sukulainen.
Sopimus rekisteröidään Digi- ja väestötietoviraston (DVV) avioehtoasioiden rekisteriin. Tämä on kriittinen vaihe — rekisteröimätön avioehto ei ole voimassa kolmansia osapuolia kohtaan, eikä sitä yleensä huomioida osituksessa.
Milloin avioliitto-oikeuden sopimus kannattaa tehdä?
Yleinen väärinkäsitys on, että avioehto pitää tehdä ennen häitä tai ei ollenkaan. Todellisuudessa avioehtosopimuksen voi tehdä milloin tahansa avioliiton aikana — myös vuosikymmeniä häiden jälkeen. Sopimusta voi myös muuttaa tai purkaa yhteisellä päätöksellä.
Erityisesti kannattaa harkita sopimusta seuraavissa tilanteissa: kun toinen puoliso perustaa yrityksen tai ryhtyy yrittäjäksi, kun toinen saa merkittävän perinnön tai lahjan, kun puolisoiden varallisuuserot kasvavat huomattavasti, tai kun kyseessä on uusperhe ja aiemmista liitoista on lapsia.
Toinen myytti on, että avioehto olisi ”epäluottamuksen osoitus”. Käytännössä se on päinvastoin — se on vastuullista suunnittelua, joka vähentää riitoja ja epäselvyyttä vaikeassa tilanteessa. Ammattimaiset yrittäjät tekevät avioehdon samasta syystä kuin osakassopimuksen: ei siksi, että odottaisivat ongelmia, vaan siksi, että haluavat varautua niihin.
Avioliitto-oikeuden sopimus vs. avoliittosopimus
Monella menee sekaisin avioliitto-oikeuden sopimus ja avoliittosopimus. Ero on olennainen: avio-oikeus syntyy ainoastaan avioliitossa ja rekisteröidyssä parisuhteessa. Avoliitossa ei ole avio-oikeutta lainkaan, eikä omaisuutta jaeta osituksessa.
Avoliittosopimus on vapaamuotoinen sopimus, jolla avopuolisot voivat sopia omaisuuden jakamisesta erotilanteessa. Avioehtosopimus taas on avioliittolain säätelemä ja tiukasti muotomääräyksiin sidottu asiakirja. Näitä ei pidä sekoittaa keskenään.
Tyypilliset virheet avioliitto-oikeuden sopimuksessa
Liian yleisluontoinen muotoilu. ”Kummallakaan ei ole avio-oikeutta” on selkeä, mutta jos tarkoituksena on rajata vain tiettyä omaisuutta, epämääräiset ilmaisut voivat johtaa tulkintariitoihin osituksessa.
Rekisteröinnin unohtaminen. Yllättävän moni laatii sopimuksen, allekirjoittaa sen todistajien läsnä ollessa — ja sitten jättää rekisteröinnin tekemättä. Ilman DVV:n rekisteröintiä sopimus ei käytännössä suojaa.
Muuttuneiden olosuhteiden huomiotta jättäminen. Avioehto, joka oli järkevä 2005, ei välttämättä palvele enää 2026. Sopimus kannattaa tarkistaa aina, kun perheen taloudellinen tilanne muuttuu merkittävästi.
Usein kysytyt kysymykset
Voiko avioehtosopimuksen tehdä avioliiton aikana?
Kyllä. Avioehtosopimuksen voi tehdä ennen avioliittoa tai milloin tahansa avioliiton aikana. Sopimus tulee voimaan, kun se on rekisteröity DVV:n avioehtoasioiden rekisteriin.
Mitä tapahtuu, jos avioehtoa ei ole ja puoliso kuolee?
Lesken ja kuolleen puolison perillisten välillä tehdään ositus. Leskellä on avio-oikeus kuolleen puolison omaisuuteen, mutta lesken ei tarvitse luovuttaa tasinkoa perillisille — tämä on lain antama suoja leskelle. Avioehto voi kuitenkin muuttaa tilannetta merkittävästi.
Maksaako avioehtosopimuksen rekisteröinti?
Kyllä, DVV veloittaa rekisteröinnistä maksun. Maksu on tällä hetkellä kohtuullinen, mutta sen ajankohtainen suuruus kannattaa tarkistaa DVV:n verkkosivuilta. Itse sopimuksen laatiminen onnistuu myös ilman lakimiestä, kunhan muotovaatimukset täyttyvät.
Yhteenveto
Avioliitto-oikeuden sopimus on yksinkertainen mutta merkittävä asiakirja, joka voi säästää puolisoita kymmenien tuhansien eurojen yllätyksiltä. Sen tekeminen ei vaadi lakimiestä, mutta edellyttää tarkkuutta muotovaatimuksissa ja rekisteröinnin muistamista. Olipa kyseessä yrittäjän omaisuuden suojaaminen, perityn kesämökin pitäminen suvussa tai uusperheen tilanteen selkeyttäminen — oikein laadittu avioehto on paras tapa varmistaa, että molemmat puolisot tietävät missä mennään.